Kivijärvi (14.443.1.001)

Kivijärvi on iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä. Se sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja kuuluu Keski-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kivijärvi
Järvinumero: 14.443.1.001
Vesistöalue: Kivijärven alue (14.443)
Päävesistö: Kymijoki (14)

Perustiedot

Pinta-ala: 15 402,6 ha
Syvyys: 43,78 m
Keskisyvyys: 8,36 m
Tilavuus: 1 293 590 000 m³1,294 km³ <br />1 293 590 000 000 l <br />
Rantaviiva: 544,5 km544 500 m <br />
Korkeustaso: 130,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kivijärvi (kunta), Kannonkoski, Kinnula
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Tiedosto:2012-04107.pdf

Kivijärvi (14.443.1.001)/Tiaisniemen uimaranta

7. kesäkuu 2012 00:00

Uimavesinäytetulos 4.6.2012 otetulle näytteelle

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Kivijärvi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa ja se kuuluu Kymijoen vesistön reittiin. Järvi on Kannonkosken, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueella. Suurin osa järvestä on Kivijärven kunnan alueella, ja järvi jakaa kunnan kahteen osaan järven länsi- ja itäpuolelle. Kantatie 77 (Sininen tie) ylittää järven Suurussalmen kohdalla Kannonkosken kunnan alueella. Järvi on Suomen 30. suurin ja on pinta-alaltaan 154,03 neliökilometriä laaja. Pituutta järvellä on noin 50 kilometriä ja leveimmillään noin 10 kilometriä. Järven syvin kohta on Lintuselällä, syvyyttä löytyy jopa 45 metriä. (Wikipedia). Kivijärven selät etelästä pohjoiseen ovat Kuivaselkä, Lintuselkä, Lokaselkä, Rutaselkä ja Kotkatselkä. Kivijärven suurimpia saaria ovat Riansaari, Rutasaari, Iso Talviaissaari, Lehtosaari (Kivijärvi), Lehtosaari (Kinnula), Iso Kuoresaari, Saihosaari, Veitsaari, Heitsaari, Huhmarsaari, Siikasaari, Korpisaari ja Selkäsaari. (Wikipedia).

Kivijärvi laskee suurimmakseen Hilmon voimalaitoskanavan kautta Vuosjärveen. Toinen laskureitti sijaitsee aivan järven eteläpäässä, mistä vesi kulkeutuu Potmonkosken, Naisvirran, Syväjärven, Pudasjärven ja Hilmonkosken kautta Vuosjärveen. Kivijärven veden korkeutta on säännöstelty sähkövoimalaitoskäyttöön 1950-luvulta alkaen. Alkuperäinen purkautumisuoma Vuosjärveen on järven keskivaiheilla oleva Kämärinkoski, joka on menettänyt asemansa maannousemisilmiön takia. Kannonkosken Kannonjärvi ja Enonjärvi laskevat vetensä Kivijärveen Kannonkosken kautta. (Wikipedia).

Nykytila ja suojelu

Kivijärvi toimii humusaineen laskeutumisaltaana, vastaanottaen vahvasti humuspitoisia vesiä Suomenselän vedenjakajaseudulta. Alueen kallioperä koostuu vähäravinteisista kivilajeista, kuten esimerkiksi graniitista ja kvartsidioriitista. Epätasainen pohjamoreeni muodostaa luode-kaakko -suuntaisia drumliineja, joihin etenkin suojan puolella liittyy louhikoita, mitkä ovatkin järvelle hyvin tyypillisiä. Kivikkoisten tai louhikkoisten moreenirantojen ohella järven rannoilta löytyvät Keski-Suomen järvialueen laajimmat hiekkarannat. Etenkin Kivijärven eteläosissa veden laatu ja happitilanne on hyvä. Väriarvo on noin 40 Pt/l. (Ympäristö.fi).

Kivijärvi on ruokojärvi. Natura 2000 -rajauksen alueelle ovat tyypillisiä kasvillisuudeltaan heikosti kehittyneet rannat. Rantojen vesikasveista tavallisia ovat mm. nuottaruoho, järvisätkin ja järviruoko. Kivijärven linnusto on arvokasta selkävesilinnustoa. Arvokkainta aluetta ja varsinaista kuikan, tukkakoskelon, isojen lokkien ja jalohaukkojen paratiisia ovat Kivijärven keskisen järven selkävesialueet saarineen. (Ympäristö.fi).

Kivijärven rannoilla on muun muassa vanhoja metsiä. Vanhojen metsien suojeluohjelman kohde Hiidenniemi on hyvä esimerkki Kivijärven rantojen kivikkoisesta ilmeestä. Metsä on hyvin luonnontilaista, varttunutta sekametsää, jossa on varsin monipuolinen lahopuusto. Alue sijoittuu pienvetenä arvokkaan puron varteen ja juuri puron varressa kasvaa runsaasti vanhoja, ikääntyneitä haapoja. Muita vanhan metsän alueita löytyy Huhmarlahden rannalta ja Kinnulan puolelta Aittolahden luonnonhoitometsästä ja sen lähellä olevista saarista sekä Rutasaaren aarnialueelta. Aittolahden aluetta luonnehtivat kivikkoiset mäntykankaat ja louhikkorannat, joissa vanhan metsän arvot ovat vielä vähäisiä. Rutasaaren aarnialueella metsä on sekapuustoista ja osin hyvin lehtipuuvoittoista. Alueella on myös metsälehmusta ja isoja haapoja. (Ympäristö.fi).

Suojeluohjelmat ja -selvitykset:

- Rantojensuojeluohjelma (Kismanniemi)

- Vanhojen metsien suojeluohjelma (Hiidenniemi l. Kusiaisniemi)

- Metsähallituksen aarnialue: Rutasaari

- Seutukaavan 1. vk SU, 5. vk SL 600 (Kivijärven Kallioniemenselän saaret), 5. vk SL 617 (Koiravuori), 1. vk 600 (Aittolahden erikoismetsä), 1. vk SU1, 5. vk SL 619 (Hiidenpuron lehmusesiintymä), 4. vk SL, 5. vk SL 621 (Pieni Kuorresaari), 5. vk SL 622 (Kusiaisniemi), 5. vk SL 623 (Tervasaari), 1. vk VI2, 5. vk V 102 (Lintuselän saaret), 4. vk av, 5. vk av 830 (Lintuselkä-Kallionieminselkä), 4. vk av, 5. vk av 831 (Kuivaselkä-Tyytiänselkä), 1. vk SU, 5. vk S 600

- Rantakaavojen rakentamattomaksi merkittyjä varauksia

Suojelun toteutuskeinot:

- Hiidenniemen vanhojen metsien suojeluohjelaman kohde: Luonnonsuojelulaki

- Rantojensuojeluohjelman rannat: Luonnonsuojelulaki, rakennuslaki

- Rutasaari, Kallioniemenselän saaret, Hiidenpuron lehmusesiintymä, Pieni Kuorresaari, Tervasaari, Yrjönsaaret, Niemisaaret, Peurasaaret, Kissasaari, Lokkisaari, Lehmisaari, Kerttu, Pankki, Pieni Koirasaari: Luonnonsuojelulaki

- Muut ranta-alueet: Rakennuslaki, metsälaki

- Vesilalueet: Vesilaki

(Ympäristö.fi).

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Linnut: ampuhaukka, kalatiira, kuikka, metso, palokärki, pyy ja teeri

Muuttolinnut: härkälintu, jouhisorsa, naurulokki, nuolihaukka, selkälokki ja tuulihaukka

Muuta lajistoa: harjasorakas ja ruohokanukka