Kirkkojärvi (24.021.1.005)

Kirkkojärvi on iso järvi Kiskonjoki - Perniönjoki (24) -päävesistössä. Se sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa ja kuuluu Varsinais-Suomen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Kirkkojärvi
Järvinumero: 24.021.1.005
Vesistöalue: Kirkkojärven lähialue (24.021)
Päävesistö: Kiskonjoki - Perniönjoki (24)

Perustiedot

Pinta-ala: 718,3 ha
Syvyys: 9,55 m
Keskisyvyys: 2,2 m
Tilavuus: 15 802 400 m³0,0158 km³ <br />15 802 400 000 l <br />
Rantaviiva: 32,91 km32 910 m <br />
Korkeustaso: 26,5 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Salo
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Vesistöennusteet

Kirkkojärvi

Kuvat

Kirkkojärvi (24.021.1.005)/Ämmäsaari

12. heinäkuu 2023 11:37

Hieman levää

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Nykytila ja suojelu

Kiskon Kirkkojärvi (Kiskonjärvi) on pintavesityypiltään matala humusjärvi, jonka ekologinen tila on välttävä. Järven vedenlaatua on tarkkailtu pääasiassa velvoitetarkkailuna kesäisin. Kuvaajat ovat järven eteläosan havaintopaikasta.

Typpi- ja etenkin fosforipitoisuus on noussut huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös kasviplanktonin määrään verrannollinen a-klorofyllipitoisuus on hyvin suuri ja ilmentää voimakasta rehevöitymistä.

Pintavedessä on usein esiintynyt voimakasta hapen ylikyllästystä, mikä liittyy voimakkaaseen planktonlevätuotantoon. Pohjanläheisessä vedessä on havaittu 2000-luvun mittauksissa voimakasta hapenpuutetta kesäisin.

Järven humuspitoisuus on veden väriluvun ja etenkin kemiallisen hapenkulutuksen perusteella kasvanut pitkällä aikavälillä. Sameus on lisääntynyt voimakkaasti 1970-luvulta lähtien ja vastaavasti näkösyvyys on pienentynyt. Veden pH-arvo on ollut viime vuosien kesämittauksissa 7,2-8,6, mikä osoittaa planktonlevätuotannon olevan voimakasta. Talvisin pH on alempi.

Tekijä: Varsinais-Suomen ELY-keskus 7.8.2013

Päivitetty 13.7.2018