Kiimasjärvi (14.612.1.001)
Kiimasjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
HUOM! Järvi-meriwikin ulkoasu on uudistunut 28.4.2025. Muutosten toteuttaminen joka puolelle palvelua vie aikaa. Sivuilla voi esiintyä outouksia, jotka luultavasti korjaantuvat muutaman viikon kuluessa. Virheistä voi myös raportoida Kahvihuoneessa.
14 587 300 m³ <br />0,0146 km³ <br />14 587 300 000 l <br />
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kiimasjärvi sijaitsee Äänekoskella, Keski-Suomessa. Järveä säännöstellään Vattenfall Oy:n omistaman Hietamankosken voimalaitoksen tarpeisiin: laitoksen vuositeho on noin 26GWh. Kiimasjärvi on yhteydessä Summasjärveen, joka edelleen yhdistyy Saarijärveen Leuhunkosken voimalaitoksen kautta. Osa Kiimasjärven vedestä tulee Pyhäjärvestä, jota säännöstellään Parantalankosken voimalaitoksen avulla.
Kiimasjärven vesi on väriltään ruskeaa, koska vesi on humuspitoista. Rehevyystasoltaan järvi luokitellaan reheväksi. Happamuudeltaan vesi on neutraalia (pH 6,6). Lähde: kalapaikka.net. Äänekosken kaupungin nettisivujen mukaan Kiimasjärven käyttöluokitus on todettu tyydyttäväksi, johtuen juurikin runsaasta humuspitoisuudesta. Vedenlaatuluokituksen raja-arvot (ympäristö.fi):
Kokonaisfosfori:
<15 μg/l: karu, 15 - 25 μg/l: lievästi rehevä, 25 - 100 μg/l: rehevä, >100 μg/l: erittäin rehevä
Väri:
< 15 mg Pt/l: väritön, 20 - 40 mg Pt/l: lievästi humuspitoinen, 40 - 100 mg Pt/l: humuspitoinen, > 100 mg Pt/l: erittäin humuspitoinen
pH: neutraali: 7, hapan <7, emäksinen >7
Kiimasjärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, siikaa, planktonsiikaa, peledsiikaa sekä haukea.
Vattenfall lähti syksyllä 2014 mukaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on rakentaa kalatiet Hietaman- ja Leuhunkosken yhteyteen. Näin voitaisiin mahdollistaa järvitaimenen pääsy kutemaan aivan Saarijärven reitin latvavesiin asti. Sähköyhtiön panostus on merkittävä panostus alueen luonnonsuojeluun. Osa rahoituksesta tulee EU:n komission kautta, ja päätös rahoituksesta tulee kesällä 2015. Myönteinen päätös käynnistäisi rakennustyöt aikaisintaan lokakuussa 2015. Kalatiet eivät yksinään riitä, vaan vedenlaadun hyvän tilan eteen on tehtävä jatkuvasti töitä sekä sopivia sorapohjia jouduttaneen rakentamaan, jotta järvitaimenen kuteminen onnistuisi.
Keskisuomalaisen artikkeli kalateiden rakentamisesta Hietaman- ja Leuhunkoskeen: http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/saarijarven-reitti-aukeamassa-jarvitaimenelle-vattenfallin-panos-ratkaisi/1912859
Sivua on viimeksi muutettu 28. heinäkuuta 2015 kello 20.41.