Pitkäsjärvi (14.934.1.005)
Pitkäsjärvi on melko iso järvi Kymijoki (14) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Järvi sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella. Valuma-alueena on Nykälänjoen-Naarajoen alue. Järven pinta-ala on 207 ha. Vesi on talvisin melko kirkasta pintakerroksessa, mutta pohjanläheinen kerros on yleensä melko sameaa. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa ja on tyypiltään runsashumuksinen. Happitilanne järvessä on usein kerrostuneisuusjaksojen lopulla huono jo 5 m:n syvyydessä. Tutkimusjaksojen aikana pohjanläheinen vesikerros on kolmasti ollut lähes hapeton.
Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1983-86, 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on useita näytteenottokertoja. Pitkäsjärven 037 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 8.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Hapen kyllästysaste oli erinomainen ja hyvä pintavedessä, mutta 8 metristä saatu tulos oli nolla. Alusvedessä on vakavia happiongelmia. Väriluku pintavedessä oli hyvä ja alusvedessä välttävä. Kokonaisfosfori oli hyvä. Happamuus vaihteli 6,36-6,82 välillä. Rautapitoisuus pohjalla oli 11000 µg/l.
Luontokohteita
Pitkäsjärven eteläosassa on kolme pitkää niemeä, jotka ovat Riihiniemi, Matkusniemi ja Kotaniemi. Niemissä ovat alueen kauneimmat järvenrantametsät ja niemien kärjillä on suuri maisemallinen merkitys. Pitkäsjärven ranta-alueiden metsätyyppi on pääosin MT. Riihilahden suunnassa on tavanomaista talousmetsää. Ylispuusto on mäntyvaltainen. Ympäristö on heinäistä ja varvikkoista. Kulttuurivaikutus on vahva Matkusniemen kohdalla, jossa Pitkäsjoen yli on kapea silta.
Jokien ja purojen rannoilla on selkeitä luontoarvoja mm. Pekansalmen kohdalla. Porsaskosken kulttuurimiljöö on paikallisesti huomionarvoinen. Pienen kosken tuntumassa on vanhaa rakennuskulttuuria. Kapean rännin rantavyöhyke on rakentamisesta huolimatta kasvistollisesti monipuolinen.
Lajistoa
Pitkäsjärven tyypillisiä vesikasveja ovat ulpukka, lumme, järvikorte, järviruoko, ruokohelpi ja ratamosarpio. Muita kasveja ovat: vehka, kurjenjalka, saniaisia, ojasorsimo, suokorte, ruokohelpi, uistinvita, siimapalpakko, jokapaikan-, luhta-, viilto- ja pullosara.
Linnustollisesti merkittäviä alueita ovat saaret sekä kivikkoiset matalat järvien kohdat. Parhaat lintupaikat ovat Humalalahdessa, Pekansalmessa sekä pohjoisrannan metsäisten saarten yhteydessä. Kotalahti on rehevä lahti, joka on merkittävä runsaan vesikasvillisuuden vuoksi ja paikallisesti arvokas linnusto.
Pitkäsjärven lintulajeja: hiirihaukka, pikkulokki, palokärki, naurulokki, punarinta, pikkulepinkäinen, hemppo, kuovi, telkkä, laulujoutsen, sinisorsa ja keltasirkkuja. Puustoa: lehtipuita, männikköä, lehtoista ja varvikkoista ympäristöä. Rannoilla on ruovikkoa kapeana vyöhykkeenä ja sen takana kasvaa koivuja. Kosteissa painanteissa on rehevämpiä kuusikoita ja tervaleppää.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.
