Lohjanjärvi (23.021.1.001)
Lohjanjärvi on iso järvi Karjaanjoki (23) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
19. toukokuu 2025 |
Kuvat
-Havaintopaikka_5-ObsALG-202406251405-667aa4ac050d8.png)
Järven erityispiirteet
Lohjanjärvi (Lojo sjö) on Uudenmaan maakunnan ja Karjaanjoen vesistön suurin järvi, pinta-alaltaan 88,2 km². Suomen järvien pinta-alatilastossa sijoitus on 49.
Valuma-alue on järvi mukaan lukien 1930 km² ja järvisyys 12,7 %. Valuma-alueesta noin neljä viidesosaa muodostaa Väänteenjoki, jonka kautta Hiidenvesi laskee Lohjanjärveen.
Lohjanjärvi on melko syvä, keskisyvyys on 12,7 metriä. Isoselällä sijaitsee 55 metrin syvänne. Koska järven keskipinta on vain vajaan 32 metrin korkeudella, syvin kohta ulottuu siis 23 metriä merenpinnan alapuolelle. Lohjanjärven 1120 milj. m3 vesitilavuudesta noin 85 milj. m3 on merenpintaa syvempänä. Tämä on Suomen järvien suurin kryptodepressio, toiseksi suurin on Artjärven Pyhäjärvellä, runsaat 20 milj. m3.
Syvyydestään huolimatta Lohjanjärvessä on noin 250 saarta ja luotoa. Suurin saari, Lohjansaari (1995 ha) on Suomen sisävesien saaritilastossa 24. sijalla. Muita merkittäviä saaria ovat Jalassaari (360 ha), Pensaari (114 ha), Huhtasaari (76 ha) ja Seppälänsaari (68 ha). Niihin kaikkiin on tieyhteys. Lohjanjärven suurimmat selät ovat Isoselkä ja Karjalohjanselkä.
Lohjanjärven syvyyskartta
Lähde: Ympäristöhallinnon syvyysaineisto
Vedenkorkeus ja säännöstely
Lohjanjärven vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1900 alkaen, mutta vuosilta 1907–1909 ja suurelta osalta vuotta 1910 havainnot puuttuvat. Vedenkorkeuden mittauspaikka sijaitsee Lohjan Virkkalassa (YKJ 6679218, 3332730). Koko havaintojakson keskivedenkorkeus on ollut NN+31,54 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 97 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut NN+32,76 m (toukokuussa 1900) ja alin NN+30,64 m (maaliskuussa 1922), joten äärivaihtelu on ollut 212 cm.
Peltokosken voimalaitospato valmistui Karjaanjokeen vuonna 1952. Lohjanjärvi on siitä lähtien ollut säännöstelty. Luonnontilaisella jaksolla 1900–1951 vuoden ylin vedenkorkeus havaittiin talvella 25 % havaintovuosista, keväiden osuus oli 67 %, kesien 2 % ja syksyjen 6 %. Säännöstelykaudella vastaavat osuudet ovat olleet 17, 70, 11 ja 2 prosenttia. Säännöstelyn myötä vedenpinnan kevätkuoppa on syventynyt ja vuoden sisäiset vedenkorkeusvaihtelut pienentyneet. Etenkin kesällä vedenkorkeuden vaihteluväli on säännöstelyn myötä pienentynyt selvästi.
Vedenkorkeustilanne Lohjanjärvellä
Tämä on päivittäin päivittyvä kuvaaja Lohjanjärven vedenkorkeudesta. Kuva ladataan ymparisto.fi -palvelusta. Katso tarkemmat tiedot: Vesistöjen vedenkorkeus (ymparisto.fi).
Pintaveden lämpötila ja jäähavainnot
Pintaveden lämpötilaa on mitattu vuodesta 2003 lähtien. Havainnot tehdään jopa päivä aamulla klo 8. Keskiarvo koko havaintojaksolla on ollut kesäkuussa 16,0, heinäkuussa 20,4 ja elokuussa 19,5 astetta.
Jäätymis- ja jäänlähtöhavaintoja on jaksolta 1911–1994. Varhaisin jäätyminen on ollut 22. lokakuuta 1936, myöhäisin 20. tammikuuta 1930. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 25. maaliskuuta 1990 ja 19. toukokuuta 1941.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Lohjanjärven palvelut ja matkailukohteet
- Septi/pilssi tyhjennys Aurlahdessa
- Aurcafe Aurlahdessa
- Lauttaravintola Kaljaasi
- Lohjanjärven Risteilyt
- Lakeside Cafe Vohloisissa
- Päiväkumpu
- Mustionlinna
- Martinpiha Lohjansaaressa
- Ciderberg viinitila Lohjansaaressa
- Melontapooli / kanoottien vuokraus
- Kisakallion urheiluopisto
- Hupikumpu Päiväkummun rannassa
- Pohjolantuvat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Lohjan järvien perustilan selvitys (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry)
- Länsi-Uudenmaan vesien tila (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry)
- Lohjanjärven alueet (ymparisto.fi)
- Lohjanjärvi (wikipedia)
