Kulovesi (35.132.1.001)

258 439 000 m³ <br />0,258 km³ <br />258 439 000 000 l <br />

152 770 m <br />

Järven perustiedot

Järvi

• Nimi: Kulovesi
• Järvinumero: 35.132.1.001
• Vesistöalue: Kuloveden lähialue (35.132)
• Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

• Pinta-ala: 3 642,17 ha
• Syvyys: 36,66 m
• Keskisyvyys: 7,14 m
• Tilavuus: 258 439 000 m³0,258 km³ <br />258 439 000 000 l <br />
• Rantaviiva: 152,77 km152 770 m <br />
• Korkeustaso: 57,5 m

Hallinnolliset alueet

• Kunta: Nokia
• Maakunta: Pirkanmaan maakunta
• ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
• Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

---

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Kulovesi (35.132.1.001)/­Kojolanselkä

4. syyskuu 2016 15:41

Vesiviesti havainnoin ved...

Kaikki kuvat järveltä

Järven erityispiirteet

Kulovesi on Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Nokialla ja Sastamalassa sijaitseva järvi. Se on Suomen 100. suurin. Kulovesi on 57,5 metriä merenpinnan yläpuolella, kuten myöskin alajuoksun vesistö Rautavesi. Yläpuolella idässä on Nokianvirta ja pohjoisessa Siuronkoski, joka tuo järveen Ikaalisten reitin vedet.

Nykytila ja suojelu

Kuloveden valuma-alue on laaja ja veden vaihtuvuus nopeaa. Valuma-alueella sijaitsee runsaasti peltoa, joka näkyy vedenlaadussa kohonneena ravinnetasona. Vedenlaatu määräytyy nykyisin pitkälti Nokianvirrasta tulevan veden laadun mukaan. Kuloveden vesi on sameahko ja lievästi ruskeaa, mutta happamuustaso on normaali. Lievä rehevyys aiheuttaa leväsamennusta ja ajoittain sinileväkukintoja. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)

Vesistön tila on pitkällä aikavälillä parantunut kuormituskevennyksen ansiosta. Kuloveden vedenlaatu on parhaimmillaan hyvä ja heikoimmillaan vain välttävä. Kokonaisarvioksi vedenlaadun voidaan sanoa olevan tyydyttävää. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)

Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Kulovedellä kasvukauden keskiarvona v. 1990-2014. Kulovesi on tyypitelty keskikokoiseksi humusjärveksi (Kh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 11 μg/l ja kokonaisfosforin alle 28 μg/l.

Järven syvänteissä esiintyy happikatoa (0 mg/l) loppukesäisin. Kesäniemen syvänteessä happikatoa esiintyy koko alusvedessä eli noin 20 m syvyydeltä pohjaan (36 m). Kelmetsaaren syvänteessä (36 m) esiintyy alusvedessä pääasiallisesti happivajetta (alle 5 mg/l). Sen sijaan pohjanläheisessä vedessä esiintyy myös happikatoa.

Järvellä on tehty koekalastusta vuonna 2008. Särkikalojen osuudeksi saatiin noin 50 % koko kalasaaliin painosta. Lisäksi järvellä on tehty muun muassa pienialaista ruoppausta ja venerantojen vesikasvillisuuden niittoja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Yhdessä Rautaveden kanssa Kulovesi muodostaa yhden maamme parhaista kuhanpyyntialueista. Kuloveden merkittävämpiä saaliskaloja ovat myös sulkava, hauki, ahven, särki ja toutain. Järvellä tavataan myös siikaa, lahnaa ja kuoretta.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Kuloveden rannalla sijaitsevat Nokian kylät Siuro ja Suoniemi sekä Sastamalan Karkunkylä, Kutala ja Tyrisevä.

Aiheesta muualla

• Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järvien vedenlaatu. Nokia/Kulovesi. Luettu 28.5.2014. [1]
• Vuorio, K., Järvinen, M., Moilanen, S., Bilaletdin, Ä. 2013. Piilevien aiheuttamat kalanpyydysten likaantumisongelmat - Pyhäjärven eteläosa, Kulovesi ja Roine. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2013. 37 s.