Vuorijärvi (35.535.1.002)
Vuorijärvi on melko iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä.
Järven erityispiirteet
Vuorijärvi sijaitsee noin 5,5km luoteeseen Parkanon kaupungista. Järvellä on pinta-alaa 2,4km² ja syvyyttä noin 6m. Järveen laskevat Hanhijärvi, Majajärvi ja Kuuhimojärvi. Vuorijärvi puolestaan laskee Parkanon kaupungin keskustassa olevaan Kirkkojärveen.
Vuorijärven veden laatuun vaikuttaa läheisten turvetuotantoalueiden valumavedet, jotka päätyvät järveen laskeviin jokiin ja ojiin.
Nykytila ja suojelu
Hertta-tietokannan mukaan järvellä on otettu 57 vedenlaatu näytettä vuosina 1973-2013. Näytteenottajina ovat toimineet Hämeen ELY-keskus, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys sekä Nab Labs Oy:n Jyväskylän, Kaustisen ja Oulun toimipisteet (entiset YmTK, Pohjanmaan Tutkimuspalvelu ja PSV Maa ja Vesi).
Kaikki mittaukset suoritettiin pisteessä, joka on noin 200m Petäjäsaaresta kaakkoon. Paikalla on syvyyttä 6m. Mittauksissa hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 53% ja alusvedessä 33,8%. Alusvedessä esiintyi melko säännöllisesti happikatoa alkutalvesta tehdyissä mittauksissa. Myös päällysvedessä esiintyi happivajetta ja muutaman kerran happikatoakin talviajan mittauksissa.
Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 39µg/l ja alusvedessä 84µg/l. Tyypillisesti alusveden fosforin määrä kasvoi suureksi silloin, kun alusvedessä oli hapetonta. Fosforin on todettu vapautuvan pohjasedimenteistä ja liukenevan veteen vähähappisissa ja hapettomissa olosuhteissa. Vertailuna sanottakoon, että pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan veden laatu on tyydyttävä, kun kokonaisfosforipitoisuus on 30-50µg/l ja huono pitoisuuden ollessa 50-100µg/l. Tulostne perusteella fosforin pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa 2000-luvun alusta lähtien. Vielä 1990-luvulla esiintyi alkutalvisin jopa 200µg/l pitoisuuksia, mutta vuoden 2007 jälkeen ei pitoisuudet ole menneet yli 100µg/l.
Kokonaistyppipitoisuus oli päällysvedessä 698µg/l ja alusvedessä 1170µg/l. Alusvedestä ei ole tosin mitattu typn pitoisuuksia vuoden 2002 jälkeen. Pitoisuudet näyttävät kuitenkin olleen kasvussa alusvedessä 1990-luvun alun jälkeen, jolloin yli 1000µg/l pitoisuudet alkoivat yleistymään. Päällysveden typen pitoisuuksissa ei tulosten perusteella näkynyt kasvua, joten näin ollen ulkoinen typpikuormitus ei ole kasvanut.
Näkösyvyys on ollut keskimäärin 0,9m tässä pisteessä.
Klorofylli a:n ja kokonaisfosforin pitoisuudet (μg/l) veden pintakerroksessa (0-2 m) Vuorijärvessä kasvukauden aikana v. 1991-2014. Vuorijärvi on tyypitelty matalaksi runsashumuksiseksi järveksi (MRh), jossa hyvän vedenlaadun saavuttamiseksi klorofylli a:n pitoisuuden tulee olla alle 25 μg/l ja kokonaisfosforin alle 45 μg/l.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Parkanon kaupungin vedenottamo sijaitsee Vuorijärven lähellä ja jaettavan veden laatu voi muuttua läheisen turvetuonannon päästöjen suuruuden mukaan samaan tapaan kuin ne vaikuttavat järven veden laatuun.
