Loppijärvi (35.874.1.001)

Loppijärvi on iso järvi Kokemäenjoki (35) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen maakunnassa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Loppijärvi
Järvinumero: 35.874.1.001
Vesistöalue: Loppijärven valuma-alue (35.874)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)

Perustiedot

Pinta-ala: 1 177,5 ha
Syvyys: 6,71 m
Keskisyvyys: 1,75 m
Tilavuus: 20 663 800 m³0,0207 km³ <br />20 663 800 000 l <br />
Rantaviiva: 45,81 km45 810 m <br />
Korkeustaso: 106 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Loppi
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Loppijärvi (35.874.1.001)/Valtakunnallinen sinileväseuranta (Kirkonkylän uimaranta)

12. elokuu 2020 10:51

Loppijärven uimaranta

Kaikki kuvat järveltä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Järvi on Lopen kunnassa Riihimäen kaupungista länteen noin 15 km verran. Järvi on kooltaan 1 180 hehtaaria ja syvyydeltään noin 6 m (keskisyvyys vain 1,75 m). Järvi on yksi Salpauselän pohjoispuolen vesistöistä, jotka laskevat vetensä Kernaalanjärven kautta Vanajaveteen. Järveen laskevat läheiset Erävisjärvi ja Särkijärvi. Näiden lisäksi järven valuma-alueeseen kuuluu useita pieneä järviä ja lampia sekä muutama laaja-alainen suo.

Järvi on lievästi ruskeanvärinen ja runsashumuksinen. Järven läheisyydessä on paljon peltoja, haja-asutusta ja Lopen taajama, joiden takia järven kuormitus on suurta. Kuormituksen seurauksena järven puskurikyky happamoitumista vastaan on kuitenkin hyvä. Järven ravinnetaso on ajoittain korkea rehevöitymisen seurauksena, joka näkyy etenkin vesikasvillisuuden suurena määränä.

Nykytila ja suojelu

Järven vedenkorkeutta on säädelty vuodesta 1970-luvulta lähtien. Järven veden hygieninen laatu on erinomainen. Muuten vedenlaatu on pysytellyt hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Järvellä on tehty tehokalastusta 1990-luvulta lähtien, joka on parantanut tilaa hieman.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Järvi on rehevöitynyt ja monia lahtia uhkaa umpeenkasvu. Myös järven mataluus vaikuttaa vesikasvillisuuden kukoistamiseen. Levää on ollut useina vuosina erittäin paljon.

Talvisin järvellä on ollut paikoin jopa happikatoa.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Järven virkistyskäyttöä heikentävät suuri vesikasvillisuuden määrä ja voimakkaat leväkukinnot kesäisin. Järvi onkin arvioitu tyydyttäväksi virkistyskäytön suhteen.

Tarut ja tositarinat

Aiheesta muualla

Hämeen vesistöjä > Loppijärvi (ymparisto.fi)