Humaljärvi (81.061.1.014)
Humaljärvi on melko iso järvi Suomenlahden rannikkoalue (81) -päävesistössä.
Keskustelut
Uusimmat havainnot
Ei tuoreita havaintoja
Kuvat
Humaljärvi (81.061.1.014)/Humaljärven länsipään uimaranta
9. kesäkuu 2013 14:36
Uimarannalla ei juuri pal...
Järven erityispiirteet
Humaljärvi on Kirkkonummen toiseksi suurin järvi. Humaljärvi on sameavetinen järvi, joka on entistä merenpohjaa. Järven pituus ja halkaisija ovat noin 3,5 x 2,5 km. Humaljärvessä on kaksi saarta sekä muutamia luotoja tai pintaan ulottuvia kiviä.
Kuva 1. Humaljärven selkä
Ympäröivä rantamaasto länsi- ja pohjoispuolla on loivapiirteistä, pääosin peltoja, etelässä ja idässä metsäiset rannat kohoavat selvästi korkeammalle. Vastaavat muodot heijastuvat myös järven pinnan alla, sillä länsi- ja pohjoisrannat ovat matalia, itä- ja etelärannat jyrkempiä.
Läntisen kolmanneksen syvyys on enimmillään noin 4-5 metriä, järven keskiosan ja itäpään enimmillään noin 7-8 metriä.
Pinnankorkeutta säädellään lounaisnurkasta lähtevän lasku-uoma Ingelsån suulla olevalla pohjapadolla. Kyseisen puron alajuoksulta on otettu 1990-luvun alkupuolelta lähtien vettä puhdistettavaksi teollisuuden ja kunnan tarpeisiin.
Nykytila ja suojelu
Järven vedessä on ajoittain loppukesästä ja syksyllä sinilevää, muttei 2000-luvulla kuitenkaan sellaisia paksuja puuromaisia esiintymiä kuin esim. 1950-luvulla.
Raakavedenoton vuoksi järvellä on voimassa lääninhallituksen 1990-luvun alussa määräämä polttomoottoreiden käyttökielto. 2010-luvulla järvelle määrättiin myös jäälläajokielto muutamin poikkeuksin, jotka edellyttävät etukäteisilmoitusta kunnan ympäristönsuojeluyksikölle.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sameavetisen järven tärkeimmät saalislajit ovat kuha, ahven ja hauki.
Järven vesikasvillisuus on kaksijakoinen. Suuressa osin rantaviivaa kasvillisuus on hyvin vähäistä, mutta länsirannan vesikasvillisuus (järviruoko, järvikaisla) on tyypillistä rehevälle järvelle.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Pohjoisrannoilla on viljelysmaata.
Järven länsipäässä sijaitseva Volsin vanhainkoti, Wohls Gård ja koillisreunalla sijaitseva Veklahti lienevät suurimmat yksittäiset järven vaikutuspiirissä sijaitsevat asuinkeskittymät.
Lisäksi rannoilla on haja- ja loma-asutusta.
Humaljärvessä ei ole yleistä uimarantaa.
Kvarnbyn, Smedsbyn ja Österbyn kalastuskuntien alueella verkkojen minimisilmäkoko on 55 mm (vuoden 2020 tieto).
Tarut ja tositarinat
Sigurdsin kartano
Järven länsipäässä sijaitsee Sigurdsin kartano, jonne seudun valkoiset joukot olivat kokoontuneet sisällissodan aikaan talvella 1917-1918. Nämä joukot perääntyivät punaisten hyökkäyksen tieltä jään yli itään, kuuleman mukaan noin 600 miestä ja 100 hevosta.
Porkkalan vuokrakauden aikainen Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja kulki Humaljärven poikki 1944-1956. Järven länsipäässä Volsintiellä Sigurdsin kartanon kohdalla on tästä muistuttamassa valtioiden rajapyykit, joskin liikenneturvallisuussyistä todellista historiallista paikkaa etelämpänä.
Wohls Gård
Länsirannalla sijaitseva Wohls Gård on 1600 -luvulta ja sen päärakennus on 200 vuotta vanha ja kartanopuisto on Kirkkonummen vanhin. Kirkkonummen kunta osti tilan 1892 asessori Johan Logenin perillisiltä ja käytti sitä kunnalliskotina. Helmikuussa 1918, taisteluiden käydessä punaisten ja valkoisten välillä Sigurdsin tilan tuntumassa, Wohls Gårdin vanhassa rakennuksessa toimi sotasairaala. 1970-luvun keskivaiheesta asti Wohls on seissyt tyhjillään, kunnes Kirkkonummen Aktia Säästöpankkisäätiö on v.2011 lähtien kunnostanut rakennuksia ja kartanopuistoa. Kartanossa toimii tilausravintola.
Tutkimus ja seuranta
Humaljärven vedenlaatua on tutkittu Kirkkonummen kunnan ja Suomen Sokeri Oy:n toimesta. Syynä vedenlaadun tarkkailuun on Volsin jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailu ja Suomen Sokerin vedenottoon liittyvä vesistötarkkailuvelvoite.
Humaljärven Seurannan raportteja Kirkkonummen kunnan sivuilla
Aiheesta muualla
seurantatietoja Humaljärven padolta
Humaljärven kalataloudellinen tarkkailu v.2010, Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö
