Vuohijärvi (14.912.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Vuohij&auml;rvi on keskikokoinen (86 km&sup2;) j&auml;rvi [[Kymijoki (14)|Kymijoen vesist&ouml;ss&auml;]]. Se sijaitsee maakunnan pohjoisrajalla [[Kouvola|Kouvolassa]] ja ulottuu hieman [[Etelä-Savon maakunta|Etel&auml;-Savon]] puolelle.

Vuohij&auml;rvi on ylivoimaisesti Kymenlaakson syvin j&auml;rvi. Sen keskisyvyys on 16,3 metri&auml; ja suurin syvyys 76 metri&auml;. N&auml;m&auml; lukemat viev&auml;t sen koko Suomen j&auml;rvien vastaavissa [[Järvitilastot/Syvimmät järvet|syvyystilastoissa]] sijoille 8. ja 7.

==Nykytila ja suojelu==

Vuohij&auml;rvi on kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan erinomainen. Sekä kalataloudellisesti arvokas kohde, jossa on erinomaiset syönnösalueet lohikaloille. Vuohijärvellä Lautaniemi 03986 on tehty vedenlaatu tutkimuksia 27.3.2013 ja tekijänä oli Kaakkois-Suomen ELY. Kokonaissyvyys mittauspisteellä on 61 metriä ja näkösyvyys oli hyvä. Hapen kyllästysaste oli erinomainen 55 metriin asti ja aivan pohjalla välttävä. Sameus, väriluku ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset.

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==

Lajistoa: Vuohijärveen on istutettu kuha, nieriä, järvilohi, järvitaimen, harjus, planktonsiika, järvisiika, hauki, muikku, täplärapu. Muita lajeja: ahven.  

Lähteet: Etelä-Savon virtavesien kalataloudellinen kunnostusohjelma 2008, Vuohijärven kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 2005, Valtion ympäristöhallinto.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Horpunrannan uimapaikka Vuohijärven rannalla: [http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/uimarannat.html Uimarannat ja -paikat] (Kouvolan kaupunki)

Vuohijärvellä on myös Kouvolan kaupungin tarjoamia venepaikkoja. Ks. linkki:
[http://www.kouvola.fi/index/liikkujalle/venepaikat.html Venepaikat] (Kouvolan kaupunki)

Vuohijärven Mäntysaaressa on hautausmaa. Kouvolan Sanomat arvelee, että Mäntysaari on Suomen viimeisiä ellei viimeisin käytössä oleva hautausmaasaari. Kouvolan Sanomat kirjoittaa: ”Saari alkaa kuitenkin olla täynnä. Nykyiset vuohijärveläiset pääsevät vielä sukuhautoihinsa, mutta ulkopuolisille ei tilaa enää ole.” (Siltamäki 2013, 5.)

Vuohijärven ja Tihvetjärven välisellä kangaksella sijaitsee Elvingin torni, jonka rakennutti Rudolf Elving vuosina 1905 – 1907. Torni rakennettiin palovartiointia sekä luvattoman metsästyksen ja kalastuksen valvontaa varten. Sotien aikana torni oli ilmavalvontakäytössä. Tornin sisäportaat tuhoutuivat tulipalossa 1950-luvulla ja vasta 1994 aloitettiin tornin kunnostustyöt, jotka saatiin päätökseen 1995. Torni on kesäisin avoinna kävijöille. (Valkealan kulttuurikohteet 2013.)

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=12686&lan=fi Mäntyharjun reitin vedenlaatu] (ymparisto.fi)
*[http://www.kymenlaaksonkalatalouskeskus.fi/vhjs.html Vuohijärven järvisiika] (Kymenlaakson kalatalouskeskus ry)