Pulmankijärvi (68.051.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Pulmankijärvi (Buolbmatjávri, Polmakvatnet) on Suomen ja Norjan suurin rajajärvi Utsjoella. Sen ala on 12,2 km², josta noin neljännes on Norjan puolella. Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 754 km² ja järvisyys 3,8 %.

Järven vedenkorkeus vaihtelee voimakkaasti, jopa neljä metriä. Suurin syvyys on noin 35 metriä. 

Järven laskujoen, Pulmanginjoen varrella sattui tammi-helmikuun vaihteessa 1993 maanvyörymä. Se tukki joen lähes kilometrin matkalta, maamassoja oli yli 50 000 m³. Vaikka vyörymaiden läpi ehdittiin kaivaa noin kaksi metriä leveä oja, kevättulvan vedet syövyttivät tukosta ja Tenon vesistöön kulkeutui lähes 100 000 m³ maa-ainesta.

==Vedenkorkeus==
Pulmankijärven vedenpinta on keskimäärin vain 14,6 metriä merenpinnan yläpuolella, joten syvin kohta on noin 20 metriä merenpinnan alapuolella. Pulmankijärvi onkin ollut Jäämeren vuono, nyt on Jäämerelle, Varanginvuonoon, matkaa linnuntietä noin kaksi peninkulmaa.

Eräät Suomen ja Norjan rajajärvet ovat reilusti korkeammalla kuin Pulmankijärvi, muun muassa Enontekiöllä sijaitseva [[Somasjärvi_(67.770.1.023)|Somasjärvi]] (732 m).

==Nykytila ja suojelu==

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Alueella esiintyviä lintudirektiivin eli luonnonvaraisten lintujen suojelusta (79/409/ETY) annetun direktiivin liitteen I mukaisia lintulajeja ovat : ampuhaukka, liro, kaakkuri, sinirinta, kapustarinta, vesipääsky, kuikka

==Asutus ja vesistön käyttötavat==

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==
[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Pulmankijarvi%286205%29 Ympäristö.fi]