Kallavesi (14.972.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==

Kallavesi kuuluu sekä Mäntyharjun että Ristiinaan (Mikkeli). Valuma-alueena on Kallaveden alue. Järven pinta-ala on 1357 ha. Pyhävesi ja Kallavesi muodostavat reitteihin kuuluvan keskusvesistön. Kallavedellä on vesiyhteys Pyhäveden lisäksi myös Tainaveteen, Tainanjoen ja luonnonsuojelu alueiden välistä. Sekä Ala-Kuomioon Kuomiokosken kautta. Kallavesi edustaa Mäntyharjulle tyypillisiä kapeita ja syviä murroslaaksojärviä. Korkeat, kallioiset rannat ovat leimaavat maisemakuvaa. Metsät ovat pääasiassa kuivahkoa kangasta, mutta myös tuoreita ja lehtomaisiakin kankaita ja lehtolaikkuja esiintyy. Luonnontilaisia soita on alueella vähän.

Järvi on kirkasvetinen ja vesi on väriltään ruskeaa. Järvi on tyypiltään keskihumuksinen. Happitilanne on ollut hyvä. Tutkimustiedon mukaan järvi on lievästi rehevä, sen länsipää on hieman rehevämpi kuin itäinen osa. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järven länsipää kuuluu luokkaan hyvä, itäinen osa on välillä erinomainen/hyvä. Luokitus on tehty syvänteiden vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.

==Nykytila ja suojelu==

Tutkimusalueina ovat olleet kaksi syvännettä; järven itäosassa oleva 26 m:n syvänne Pyylahden ja Karsikkoniemen välisellä vesialueella ja länsiosassa oleva 34 m:n syvänne, näytteenottopiste 020, Mustasaarten ja Luoman saaren rajaaman vesialueen keskellä.

Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1990-91 ja 2002-03. Näitä ennen molemmista syvänteistä on yksittäisiä näytteenottokertoja, vanhimmat vuodelta 1964. Kallaveden 020 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 27.9.2012 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, kokonaisfosfori ja sameus olivat erinomaiset. Hapen kyllästysaste oli pintavedessä erinomainen, mutta 15 ja 32 metristä mitattuna tulokset olivat välttävät. 

Kallaveden ja Pyhäveden rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys kävi ilmi, että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita on löydetty yhteensä 52, joista kuusi on arvokkaita ja kolme on maisemallisesti arvokasta. Sekä maiseman että luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita on yhteensä 18 kpl. Kahdeksan kohdetta on ainoastaan virkistyskäytön kannalta arvokkaita ja 17 kohteella on virkistyskäytön lisäksi myös maisemallista ja/tai luonnon monimuotoisuutta lisäävää arvoa. Arvokkaat kohteet sisältävät mm. puronvarsilehtoja, kallioita ja jyrkänteitä, arvokkaita pienvesiä ja neljä linnustollisesti merkittävää kohdetta sekä useita yksittäisiä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittäviä tilakeskuksia, joista suurin osa keskittyy Mäntyharjun keskustan ympäristöön. 

Laajemmista suoalueista Suursuon keidassuo on ainoa melko hyvin säilynyt suokompleksi. 
Kalliomaalauksia Itkonlahden ja Karsikkoniemen alueella. Alueella elää mm. liito-orava, palokärki, viirupöllö, valkoselkätikka, metso ja pyy.

Lähteet: Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet 2010, Valtion ympäristöhallinto.