Pikku-Kero (61.331.1.001)

{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä -->

==Järven erityispiirteet==
Pikku-Kero on yksi kolmesta Kerojärvistä, jotka liittyvät toisiinsa. Pikku-Kero on pohjoisin näistä järvistä ja yhdistyy Keski-Keroon Keronsalmen kautta.

Järveen laskee Raakunjärvestä Kurjenjoki samoin kuin Kurjenjokeen yhidtyvä Hietajoki,joka laskee Hietaluomasta Kurjenlampien kautta.

Kaikki Kerojärvet ovat säännöstelyn alaisia järviä vaikkakin ne on suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Säännöstelypäätös on myönnetty vuonna 1965 ja nykyisin säännöstelystä vastaa PVO-Vesivoima Oy.

==Nykytila ja suojelu==
Pikku-Kero luokitellaan tyypiltään hyvin lyhytviipymäiseksi järveksi (aika, joka kuluu koko järvialueen vesimassan vaihtumiseen). 

Pikku-Keron ekologinen tila vuonna 2013 on ollut tyydyttävä, ja luokittelun taso pohjautuu asiantuntija-arvioon tai se on arvioitu muiden vesimuodostumien perusteella. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä järvessä olisi saavutettu vähintään hyvä ekologisen tilan taso. 


Kemialliselta tilalta vuonna 2013 Pikku-Kero kuuluu riskityypiksi, jossa elohopean laatunormi voi ylittyä (ei mitattua tietoa).

==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==
Voimayhtiön hoitovelvoitteisiin kuuluu myös kalojen istutus. Kerojärviin istutetaan siikaa, järvitaimenta- ja lohta sekä harjusta. Kuusamon yhteisten vesien kalastuskunta on lisäksi istuttanut säännöstelyjärviin muikkua. Näiden lisäksi järven kalakantaan kuuluu myös hauki, ahven, made ja särki.

==Asutus ja vesistön käyttötavat==
Säännöstely on kalastuskunnan mukaan vaikeuttanut kalastusta sekä aiheuttanut massiivisia rantavyörymiä. Näitä vahinkoja on voimayhtiön puolesta pyritty vähentämään pohjapadoilla ja rantojen suojauksilla, mutta toimet ovat jääneet keskeneräisiksi. Kalastuskunta onkin ehdottanut toukokuussa 2015, että Pikku-Keron vesikorkeutta tulisi muuttaa siten, että kalastus olisi mahdollista läpi talven. Nykyisellä säännöstelykorkeudella talvisin vettä on jään alla pääosin vain puoli metriä.

==Tarut ja tositarinat==

==Aiheesta muualla==