Ero sivun ”Vesirutto” versioiden välillä

Nykyinen versio 29. toukokuuta 2023 kello 14.41

Kanadanvesirutto eli vesirutto on pohjoisamerikkalainen vieraslaji, jota esiintyy Suomen sisävesissä. Vesirutto voi tietyissä oloissa runsastua erittäin nopeasti ja aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.

Kartalla on korkeintaan 100 päivän ikäisiä havaintoja vesirutosta.

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Uusimmat havainnot

9. syyskuu 2024 11:27
Kotijärvi (65.377.1.001)
Runsaasti vesiruttoa
Havaintopaikka 1

4. elokuu 2024 18:10
Juojärvi (04.711.1.004)
Ei vesiruttoa
Kapustalahti

4. elokuu 2024 11:12
Juojärvi (04.711.1.004)
Ei vesiruttoa
Varislahden pohjukka

28. heinäkuu 2024 10:20
Ylinen Rautjärvi (35.787.1.039)
Ei vesiruttoa
Kimara

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä!

Ladataan...

Lajikuvaus ja esiintyminen

Kanadanvesirutto eli vesirutto (Elodea canadensis) on kilpukkakasveihin (Hydrocharitaceae) kuuluva uposkasvi, joka tuotiin Pohjois-Amerikasta vuonna 1836 Irlantiin, josta se levisi laajalle Eurooppaan^[1].

Suomeen laji saapui Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan professori Fredrik Elfvingin hankkimana vuonna 1884^[2]. Todennäköisesti laji on kuitenkin levinnyt Suomeen useita kertoja^[3].

Vesiruton levinneisyys kattaa nykyisin Etelä- ja Keski-Suomen, minkä lisäksi erillisesiintymiä on Lapissa ja Koillismaalla^[4], sekä merialueilla Suomenlahdella, Porin edustalla ja Perämerellä^[5].

Vesiruttoa luonnehtii nopea kasvu ja lisääntyminen, joka tapahtuu kasvullisesti. Euroopassa kasvista esiintyy vain emikasveja. Vesirutto katkeaa helposti ja kykenee lisääntymään hyvinkin pienistä verson osista^[6].

Verson osat voivat kellua ja kulkeutua aallokon, virran, kalanpyydysten, veneiden tai lintujen mukana uudelle kasvupaikalle ja juurtua nopeasti^[7]. Varsinkin suuret massakasvustot irtoavat usein pohjasta ja nousevat pintaan.

Vesirutto viihtyy emäksisissä ja runsasravinteisissa matalissa järvissä ja lahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa. Tyypillisin kasvusyvyys vesirutolle on 0,5-3 metriä, kirkkaissa järvissä jopa syvempi^[8].

Vesiruton vaikutukset

Vesiruton massaesiintymä

Vesirutto on yksi sisävesiemme haitallisista vieraslajeista kansallisessa vieraslajistrategiassamme.

Vesiruton massaesiintymät voivat aiheuttaa muutoksia järven ekosysteemissä. Vesirutto voi syrjäyttää herkempiä vesikasveja^[9]. Massakasvustojen aiheuttamat happipitoisuuden ja pH:n rajut vaihtelut voivat vaikuttaa negatiivisesti rapuihin, kaloihin ja eläinplanktoniin^[10].

Toisaalta pohjaeläinten on havaittu hyötyvän kasvustoista predaation vähenemisen ja lisääntyneiden piilopaikkojen myötä^[11]. Monet vesilinnut (joutsen, haapana, tavi) käyttävät mielellään vesiruttoa ravinnokseen^[12].

Massaesiintymät saattavat vaikeuttaa järvien käyttöä, koska umpeenkasvu voi estää esimerkiksi veneilyn.

Vesiruton torjunta

Vesiruton mekaaninen poistaminen on osoittautunut vaikeaksi yleisimmin käytetyillä tekniikoilla (niitto, raivausnuottaus), mutta pienialaisia uimarantoja voidaan siten pitää puhtaina. Suomen oloihin sopivaa biologista torjuntamenetelmää ei ole ja torjunta-aineita ei vesiympäristössä saa käyttää.

Vesistöön joutuvan kuormituksen vähentäminen on omalta osaltaan hyvä tapa rajoittaa vesiruton massakasvustoja, mutta tärkeintä olisi estää vesiruton leviäminen; veneiden, venetrailereiden ja kalapyydysten puhtauteen on syytä kiinnittää huomiota alueilla, jossa kasvia ei vielä esiinny.

Vesiruton tunnistaminen

Vesiruton lehdet ovat läpikuultavia ja pyöreäkärkisiä.

Vesirutto on väriltään tummanvihreä, noin 30–200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi. Se kasvaa kärjistään ja haaroo runsaasti. Lehdet ovat läpikuultavia, pehmeitä, pyöreäkärkisiä ja laidoiltaan hienosahaisia. Lehdet kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Kukkiessaan valkoiset kukat ulottuvat veden pinnan yläpuolelle, mutta kukkiminen on melko harvinaista.

Kiehkuravesirutto

Suomesta löytyi vuonna 2021 toinenkin hyvin samankaltainen vesiruttolaji, haitallinen vieraslaji kiehkuravesirutto (Elodea nuttallii).^[13]

Aiheesta muualla

Kanadanvesiruton levinneisyystiedot (Kasviatlas)

Invasive Alien Species Fact Sheet, Elodea canadensis (NOBANIS, englanniksi)

Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi (Maa- ja metsätalousministeriö)

Tiedote: Kansalaisten vesiruttohavaintoja kerätään Järvi-meriwikin avulla (SYKE 4.7.2011)

Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa (SYKE)

Lähteet

Barrat-Segretain, M.H., Bornette G., Hering-Vilas-Boas, A. 1998. Comparative abilities of vegetative regeneration among aquatic plants growing in disturbed habitats. Aquatic Botany 60: 201–211.

Hessen D.O., Skurdal J. & Braathen J.E. 2004. Plant exclusion of a herbivore: crayfish population decline caused by an invading waterweed. Biological Invasions 6:133-140.

Hintikka, T. J. 1917. Kanadalaisesta vesirutosta ja sen levenemisestä Euroopassa, eritoten Suomessa. Luonnon Ystävä 21: 77–90.

Huotari T., Korpelainen H., Leskinen E. & Kostamo K. 2011. Population genetics of the invasive water weed Elodea canadensis in Finnish waterways. Plant. Syst. Evol. 294: 27-37.

Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998. Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 656 p.

Johnstone, I.M. 1985. The role of recreational boat traffic in interlake dispersal of macrophytes: a New Zealand Case Study. Journal of Environmental Management 20: 263-279.

Kornijow R. & Kairesalo T. 1994. Elodea canadensis sustains rich environment for macroinvertebrates. Verh. Internat. Verein. Limnol. 25: 2270-2275.

Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. http://www.luomus.fi/kasviatlas.

Ljungberg, R., Pikkarainen A., Lehtiniemi M. & Urho L. 2011. Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen Ympäristö 10/2011. 68 s.

Rørslett, B., Berge, D. & Johansen S.W. 1986. Lake enrichment by submergent macrophytes: a Norwegian whole-lake experience with Elodea canadensis. Aquatic Botany 26: 325–340.

Simpson, DA. 1984. A short history of the introduction and spread of Elodea Michx. In the British Isles. Watsonia 15:1–9.

Väänänen,V-M. ja Nummi P. 2003. Puolisukeltajasorsien ravinto rehevillä vesillä. Suomen Riista 49:7–16.

Viitteet

↑ (Simpson 1984)
↑ (Hintikka 1917)
↑ (Huotari et al. 2011)
↑ (Lahtinen & Lampi, 2010)
↑ (Ljungberg et al. 2011) (Kasviatlas 2010)
↑ (Barrat-Segretain et al. 1998)
↑ (Johnstone, 1985)
↑ (Hämet-Ahti et al. 1998)
↑ (Rørslett et al. 1986)
↑ (Hessen et. al. 2004)
↑ (Kornijow & Kairesalo 1994)
↑ (Väänänen & Nummi 2003)
↑ Vähämäki, Hannu: Suomessa uutta, haitallista vesiruttoa löytyi paimiolaisesta lammesta – kasvin epäillään olevan peräisin akvaariosta. Yle

Vesiruton havaintopaikat

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

[1] (Simpson 1984)

[2] (Hintikka 1917)

[3] (Huotari et al. 2011)

[4] (Lahtinen & Lampi, 2010)

[5] (Ljungberg et al. 2011) (Kasviatlas 2010)

[6] (Barrat-Segretain et al. 1998)

[7] (Johnstone, 1985)

[8] (Hämet-Ahti et al. 1998)

[9] (Rørslett et al. 1986)

[10] (Hessen et. al. 2004)

[11] (Kornijow & Kairesalo 1994)

[12] (Väänänen & Nummi 2003)

[13] Vähämäki, Hannu: Suomessa uutta, haitallista vesiruttoa löytyi paimiolaisesta lammesta – kasvin epäillään olevan peräisin akvaariosta. Yle

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-__NOTOC__<div class="left-66">
+__NOTOC__{{JwFloat|none|100|{{JwCardPad|2=<span class="ingressi">Kanadanvesirutto eli vesirutto on pohjoisamerikkalainen vieraslaji, jota esiintyy Suomen sisävesissä. Vesirutto voi tietyissä oloissa runsastua erittäin nopeasti ja aiheuttaa muutoksia vesistön ekosysteemissä.</span>}} }}
-{{Laatikko|Sisältö=<h2 style="margin-top: 0;">Järviwikiin tallennetut vesiruttohavainnot</h2>
+{{JwFloat|left|60|
-{{Käyttäjäryhmät}}{{#widget:the observation map|layers=*elodea|recentDays=100|query=[[ObsCode::elodea]]|zoom=5 |height=620 }}<div style="clear: both;"></div>
+  {{JwCardZeroPad|1=Kartalla on korkeintaan 100 päivän ikäisiä havaintoja vesirutosta.
-}}
+    |2={{#widget:Ol3CurObsMap|height=725|lang={{int:lang}}|base=mmlTausta|zoom=5|obs=elodea|days=100}}
-</div>
+    |3={{Käyttäjäryhmät}}
-<div class="right-33">
+}} }}
-{{Otsikkolaatikko|Otsikko={{int:Jw-Uusimmat havainnot}}|Sisältö={{#ask: [[Havainto::+]][[Seuranta::!Testiseuranta]][[ObsCode::elodea]] |mainlabel=- |?Päivämäärä |?Display_{{int:Lang}} |?Image#- |?SiteID#- |format=template |template=Ask/Uusimmat havainnot with sites|sort=Päivämäärä |order=descending |limit=3 |searchlabel= }}
+{{JwFloat|right|40|
-Tallenna omat vesiruttohavaintosi [https://www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/ Havaintolähetillä!]
+  {{Uusimmat havainnot laatikko|Search=[[ObsCode::elodea]]|Limit=4}} }}
-}}
+<div class="right-33">{{Laatikko2|Sisältö={{#ask: [[Havainto::+]][[ObsCode::elodea]][[ImageCaption::+]][[Image::+]][[SiteName::+]]
-{{Laatikko|Sisältö={{#ask: [[Havainto::+]][[Seuranta::!Testiseuranta]][[ObsCode::elodea]][[ImageCaption::+]][[Image::+]][[SiteName::+]]
-|mainlabel=-
 |?Image
 |?ImageCaption
 |?SiteName
 |format=gallery
-|widths=188
+|widths=225
-|heights=188
+|heights=250
 |imageproperty=Image
 |captionproperty=ImageCaption
@@ Rivi 26: / Rivi 24: @@
 |class=
 |searchlabel=
-}}}}
+}}}}</div>
-</div><div style="clear: left;"></div>
+{{JwClear|left}}
 ==Lajikuvaus ja esiintyminen==
-<div style="float: right;"><span class="imagethumb">[[Tiedosto:Vesiruttoa kädessä.png|192px]]</span></div>
-Kanadanvesirutto ''(Elodea canadensis)'' on kilpukkoihin ''(Hydrocharitaceae)'' kuuluva uposkasvi, joka tuotiin Pohjois-Amerikasta vuonna 1836 Irlantiin, josta se levisi laajalle Eurooppaan <span class="kuvateksti">(Simpson 1984)</span>.
-Suomeen laji saapui Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan professori Fredrik Elfvingin hankkimana vuonna 1884 <span class="kuvateksti">(Hintikka 1917)</span>. Todennäköisesti laji on kuitenkin levinnyt Suomeen useita kertoja <span class="kuvateksti">(Huotari et al. 2011)</span>.
+Kanadanvesirutto eli vesirutto (''Elodea canadensis'') on kilpukkakasveihin (Hydrocharitaceae) kuuluva uposkasvi, joka tuotiin Pohjois-Amerikasta vuonna 1836 Irlantiin, josta se levisi laajalle Eurooppaan<ref>(Simpson 1984)</ref>.
+[[Tiedosto:Vesiruttoa kädessä.png|oikea|200px]]
+Suomeen laji saapui Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan professori Fredrik Elfvingin hankkimana vuonna 1884<ref>(Hintikka 1917)</ref>. Todennäköisesti laji on kuitenkin levinnyt Suomeen useita kertoja<ref>(Huotari et al. 2011)</ref>.
-Vesiruton levinneisyys kattaa nykyisin Etelä- ja Keski-Suomen, minkä lisäksi erillisesiintymiä on Lapissa ja Koillismaalla <span class="kuvateksti">(Lahtinen & Lampi, 2010)</span>, sekä merialueilla Suomenlahdella, Porin edustalla ja Perämerellä <span class="kuvateksti">(Ljungberg et al. 2011) ([http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43823&year=2010 Kasviatlas 2010])</span>.
+Vesiruton levinneisyys kattaa nykyisin Etelä- ja Keski-Suomen, minkä lisäksi erillisesiintymiä on Lapissa ja Koillismaalla<ref>(Lahtinen & Lampi, 2010)</ref>, sekä merialueilla Suomenlahdella, Porin edustalla ja Perämerellä<ref>(Ljungberg et al. 2011) ([http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43823&year=2010 Kasviatlas 2010])</ref>.
-Vesiruttoa luonnehtii nopea kasvu ja lisääntyminen, joka tapahtuu kasvullisesti. Euroopassa kasvista esiintyy vain emikasveja. Vesirutto katkeaa helposti ja kykenee lisääntymään hyvinkin pienistä verson osista <span class="kuvateksti">(Barrat-Segretain et al. 1998)</span>.
+Vesiruttoa luonnehtii nopea kasvu ja lisääntyminen, joka tapahtuu kasvullisesti. Euroopassa kasvista esiintyy vain emikasveja. Vesirutto katkeaa helposti ja kykenee lisääntymään hyvinkin pienistä verson osista<ref>(Barrat-Segretain et al. 1998)</ref>.
-Verson osat voivat kellua ja kulkeutua aallokon, virran, kalanpyydysten, veneiden tai lintujen mukana uudelle kasvupaikalle ja juurtua nopeasti <span class="kuvateksti">(Johnstone, 1985)</span>. Varsinkin suuret massakasvustot irtoavat usein pohjasta ja nousevat pintaan.
+Verson osat voivat kellua ja kulkeutua aallokon, virran, kalanpyydysten, veneiden tai lintujen mukana uudelle kasvupaikalle ja juurtua nopeasti<ref>(Johnstone, 1985)</ref>. Varsinkin suuret massakasvustot irtoavat usein pohjasta ja nousevat pintaan.
-Vesirutto viihtyy emäksisissä ja runsasravinteisissa matalissa järvissä ja lahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa. Tyypillisin kasvusyvyys vesirutolle on 0,5-3 metriä, kirkkaissa järvissä jopa syvempi <span class="kuvateksti">(Hämet-Ahti et al. 1998)</span>.
+Vesirutto viihtyy emäksisissä ja runsasravinteisissa matalissa järvissä ja lahdissa sekä hitaasti virtaavissa joissa. Tyypillisin kasvusyvyys vesirutolle on 0,5-3 metriä, kirkkaissa järvissä jopa syvempi<ref>(Hämet-Ahti et al. 1998)</ref>.
 ==Vesiruton vaikutukset==
-<div style="float: right;"><span class="imagethumb">[[Tiedosto:Vesiruttoa haravassa.png|192px|Vesiruton massaesiintymä]]</span><br /><p class="kuvateksti" style="text-align: right;">Vesiruton massaesiintymä</p></div>
+[[Tiedosto:Vesiruttoa haravassa.png|thumb|200px|Vesiruton massaesiintymä]]
-Vesirutto on yksi sisävesiemme haitallisista vieraslajeista  [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html kansallisessa vieraslajistrategiassamme].
+Vesirutto on yksi sisävesiemme haitallisista vieraslajeista [http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/luonnonmonimuotoisuus/vieraslajit.html kansallisessa vieraslajistrategiassamme].
-Vesiruton massaesiintymät voivat aiheuttaa muutoksia järven ekosysteemissä. Vesirutto voi syrjäyttää herkempiä vesikasveja <span class="kuvateksti">(Rørslett et al. 1986)</span>. Massakasvustojen aiheuttamat happipitoisuuden ja pH:n rajut vaihtelut voivat vaikuttaa negatiivisesti rapuihin, kaloihin ja eläinplanktoniin <span class="kuvateksti">(Hessen et. al. 2004)</span>.
+Vesiruton massaesiintymät voivat aiheuttaa muutoksia järven ekosysteemissä. Vesirutto voi syrjäyttää herkempiä vesikasveja<ref>(Rørslett et al. 1986)</ref>. Massakasvustojen aiheuttamat happipitoisuuden ja pH:n rajut vaihtelut voivat vaikuttaa negatiivisesti rapuihin, kaloihin ja eläinplanktoniin<ref>(Hessen et. al. 2004)</ref>.
-Toisaalta pohjaeläinten on havaittu hyötyvän kasvustoista predaation vähenemisen ja lisääntyneiden piilopaikkojen myötä <span class="kuvateksti">(Kornijow & Kairesalo 1994)</span>. Monet vesilinnut (joutsen, haapana, tavi) käyttävät mielellään vesiruttoa ravinnokseen <span class="kuvateksti">(Väänänen & Nummi 2003)</span>.
+Toisaalta pohjaeläinten on havaittu hyötyvän kasvustoista predaation vähenemisen ja lisääntyneiden piilopaikkojen myötä<ref>(Kornijow & Kairesalo 1994)</ref>. Monet vesilinnut (joutsen, haapana, tavi) käyttävät mielellään vesiruttoa ravinnokseen<ref>(Väänänen & Nummi 2003)</ref>.
 Massaesiintymät saattavat vaikeuttaa järvien käyttöä, koska umpeenkasvu voi estää esimerkiksi veneilyn.
 ==Vesiruton torjunta==
+Vesiruton mekaaninen poistaminen on osoittautunut vaikeaksi yleisimmin käytetyillä tekniikoilla (niitto, raivausnuottaus), mutta pienialaisia uimarantoja voidaan siten pitää puhtaina. Suomen oloihin sopivaa biologista torjuntamenetelmää ei ole ja torjunta-aineita ei vesiympäristössä saa käyttää.
-Vesiruton mekaaninen poistaminen on osoittautunut vaikeaksi yleisimmin käytetyillä tekniikoilla (niitto, raivausnuottaus), mutta pienialaisia uimarantoja voidaan siten pitää puhtaina. Suomen oloihin sopivaa biologista torjuntamenetelmää ei ole ja torjunta-aineita ei vesiympäristössä saa käyttää.
 Vesistöön joutuvan kuormituksen vähentäminen on omalta osaltaan hyvä tapa rajoittaa vesiruton massakasvustoja, mutta tärkeintä olisi estää vesiruton leviäminen; veneiden, venetrailereiden ja kalapyydysten puhtauteen on syytä kiinnittää huomiota alueilla, jossa kasvia ei vielä esiinny.
 ==Vesiruton tunnistaminen==
-<div style="float: right;"><span class="imagethumb">[[Tiedosto:Vesiruttoa-paperilla.png|192px|Vesiruton lehdet ovat läpikuultavia ja pyöreäkärkisiä]]</span><br /><p class="kuvateksti" style="text-align: right;">Vesiruton lehdet ovat läpikuultavia<br />ja pyöreäkärkisiä.</p></div>
+[[Tiedosto:Vesiruttoa-paperilla.png|thumb|200px|Vesiruton lehdet ovat läpikuultavia ja pyöreäkärkisiä.]]
-Vesirutto on väriltään tummanvihreä, noin 30-200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi. Se kasvaa kärjistään ja haaroo runsaasti. Lehdet ovat läpikuultavia, pehmeitä, pyöreäkärkisiä ja laidoiltaan hienosahaisia. Lehdet kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Kukkiessaan valkoiset kukat ulottuvat veden pinnan yläpuolelle, mutta kukkiminen on melko harvinaista.
+Vesirutto on väriltään tummanvihreä, noin 30–200 cm pituiseksi kasvava rantojen uposkasvi. Se kasvaa kärjistään ja haaroo runsaasti. Lehdet ovat läpikuultavia, pehmeitä, pyöreäkärkisiä ja laidoiltaan hienosahaisia. Lehdet kasvavat kolmen kiehkuroina varren ympärillä. Kukkiessaan valkoiset kukat ulottuvat veden pinnan yläpuolelle, mutta kukkiminen on melko harvinaista.
-==Vesiruttohavainnoista ilmoittaminen==
-Vesiruttohavainnoista kannattaa ilmoittaa perustamalla Järviwikiin havaintopaikka sen järven alle, jolta havainto on. Tarkempia ohjeita löytyy täältä:
-* [[Vesirutto/Vesiruttohavainnon tallentaminen Järviwikiin|Vesiruttohavainnon tallentaminen Järviwikiin]].
-Vesiruttohavainnoista voi ilmoittaa myös tutkija Anna Väisäselle (SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi) tai alueen [http://www.ely-keskus.fi ely-keskukseen].
-[http://www.luomus.fi/keskusmuseo/yhteystiedot/ Luonnontieteellinen keskusmuseo] vastaanottaa kuivattuja kasvinäytteitä paikkatietoineen.
+==Kiehkuravesirutto==
+Suomesta löytyi vuonna 2021 toinenkin hyvin samankaltainen vesiruttolaji, haitallinen vieraslaji kiehkuravesirutto (''Elodea nuttallii'').<ref>Vähämäki, Hannu: [https://yle.fi/uutiset/3-12004356 Suomessa uutta, haitallista vesiruttoa löytyi paimiolaisesta lammesta – kasvin epäillään olevan peräisin akvaariosta.] Yle</ref>
 ==Aiheesta muualla==
 * [http://www.luomus.fi/kasviatlas/maps.php?taxon=43823&year=2010 Kanadanvesiruton levinneisyystiedot] (Kasviatlas)
@@ Rivi 80: / Rivi 71: @@
 * [http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/newfolder_25/5xXyg8NtA/trm2011_2.pdf Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi] (Maa- ja metsätalousministeriö)
-* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=388501&lan=fi&clan=fi Tiedote: Kansalaisten vesiruttohavaintoja kerätään Järviwikin avulla] (SYKE 4.7.2011)
+* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=388501&lan=fi&clan=fi Tiedote: Kansalaisten vesiruttohavaintoja kerätään Järvi-meriwikin avulla] (SYKE 4.7.2011)
 * [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=274563&lan=fi Uposkasvien runsastumisesta 2000-luvun alussa] (SYKE)
@@ Rivi 87: / Rivi 78: @@
 <div style="font-size: 90%;">
-'''Barrat-Segretain, M.H., Bornette G., Hering-Vilas-Boas, A. 1998.''' Comparative abilities of vegetative regeneration among aquatic plants growing in disturbed habitats. Aquatic Botany 60: 201-211.
+'''Barrat-Segretain, M.H., Bornette G., Hering-Vilas-Boas, A. 1998.''' Comparative abilities of vegetative regeneration among aquatic plants growing in disturbed habitats. Aquatic Botany 60: 201–211.
 '''Hessen D.O., Skurdal J. & Braathen J.E. 2004.''' Plant exclusion of a herbivore: crayfish population decline caused by an invading waterweed. Biological Invasions 6:133-140.
-'''Hintikka, T. J. 1917.''' Kanadalaisesta vesirutosta ja sen levenemisestä Euroopassa, eritoten Suomessa. Luonnon Ystävä 21: 77-90.
+'''Hintikka, T. J. 1917.''' Kanadalaisesta vesirutosta ja sen levenemisestä Euroopassa, eritoten Suomessa. Luonnon Ystävä 21: 77–90.
-'''Huotari T., Korpelainen H., Leskinen E. & Kostamo K. 2011.''' Population genetics of the invasive water weed  Elodea canadensis in Finnish waterways. Plant. Syst. Evol. 294: 27-37.
+'''Huotari T., Korpelainen H., Leskinen E. & Kostamo K. 2011.''' Population genetics of the invasive water weed Elodea canadensis in Finnish waterways. Plant. Syst. Evol. 294: 27-37.
 '''Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. 1998.''' Retkeilykasvio. 4. painos. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 656 p.
 '''Johnstone, I.M. 1985.''' The role of recreational boat traffic in interlake dispersal of macrophytes: a New Zealand Case Study. Journal of Environmental Management 20: 263-279.
 '''Kornijow R. & Kairesalo T. 1994.''' Elodea canadensis sustains rich environment for macroinvertebrates. Verh. Internat. Verein. Limnol. 25: 2270-2275.
 '''Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009.''' Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. http://www.luomus.fi/kasviatlas.
-'''Ljungberg, R., Pikkarainen A., Lehtiniemi M. & Urho L. 2011.'''  Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen Ympäristö 10/2011. 68 s.
+'''Ljungberg, R., Pikkarainen A., Lehtiniemi M. & Urho L. 2011.''' Vieraslajien havaitseminen Suomen merialueen seurannoissa. Suomen Ympäristö 10/2011. 68 s.
-'''Rørslett, B., Berge, D. & Johansen S.W. 1986.''' Lake enrichment by submergent macrophytes: a Norwegian whole-lake experience with Elodea canadensis. Aquatic Botany 26: 325-340.
+'''Rørslett, B., Berge, D. & Johansen S.W. 1986.''' Lake enrichment by submergent macrophytes: a Norwegian whole-lake experience with Elodea canadensis. Aquatic Botany 26: 325–340.
-'''Simpson, DA. 1984.''' A short history of the introduction and spread of Elodea Michx. In the British Isles. Watsonia 15:1-9.
+'''Simpson, DA. 1984.''' A short history of the introduction and spread of Elodea Michx. In the British Isles. Watsonia 15:1–9.
-'''Väänänen,V-M. ja Nummi P.  2003.''' Puolisukeltajasorsien ravinto rehevillä vesillä. Suomen Riista 49:7-16.
+'''Väänänen,V-M. ja Nummi P. 2003.''' Puolisukeltajasorsien ravinto rehevillä vesillä. Suomen Riista 49:7–16.
 </div>
-[[Luokka:Vesikasvit]][[Luokka:Asiantuntijan ylläpitämä]][[Lang::fi| ]]
+===Viitteet===
+<references/>
+{{Laatikko|Sisältö=<h2 class="first">Vesiruton havaintopaikat</h2>{{#widget:Ol3AnyObsMap|siteQuery=[[Luokka:Vesiruton havaintopaikka]]|obsQuery=[[Tyyppi::Vesirutto]]|height=625|id=elodeamap|lang={{int:lang}}|base=mmlTausta|zoom=5|days=100}}{{Käyttäjäryhmät}}}}
+[[Luokka:Vesikasvit]][[Luokka:Asiantuntijan ylläpitämä]][[Luokka:Havaintotyyppi]][[Lang::fi| ]]