Ero sivun ”Tuusulanjärvi” versioiden välillä
| (7 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Nimen historia ja merkitykset== | ==Nimen historia ja merkitykset== | ||
| − | Järven aikaisempi nimi: | + | Järven aikaisempi nimi: Kaukajärvi ja Pitkäjärvi. |
Nimi muuttui Tuusulanjärveksi Tuusulan seurakunnan itsenäistyessä. | Nimi muuttui Tuusulanjärveksi Tuusulan seurakunnan itsenäistyessä. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärvi on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä. Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärven laskujoki Tuusulanjoki alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee Vantaanjokeen. Lännestä Tuusulanjärveen laskee Rusutjärvestä alkava Vuohikkaanoja/Haukkalanoja. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärven itärantaa myötäilee Tuusulan Rantatie, joka aikoinaan oli osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita. | ||
| + | |||
| + | Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä. | ||
| + | |||
| + | Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi, joka olikin Tuusulanjärven ensimmäinen nimi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt rehevöitymään, koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä. | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi (Rr). | ||
| + | |||
| + | Vuoden 2019 luokituksessa Tuusulanjärven ekologinen tila nousi tyydyttäväksi, kun vuoden 2013 luokituksessa ekologinen tila oli välttävä. | ||
| + | |||
| + | Toimenpiteet vesistön tilan parantamiseksi ovat olleet: Ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen (Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet: vesiensuojelupalkkiot ja ravinnetaseiden laskenta ja vedenlaadun seuranta ja ravinnekuormituslaskennan päivitys) ja järven hoitotoimenpiteet (sisäinen kuormitus), joita on ollut biomanipulaatio (hoitokalastus ja petokalojen istutus), alusveden hapetus, sedimentin pinnan hapetus, lisäveden johtaminen ja tiheän vesikasvillisuuden poisto. | ||
| + | |||
| + | Kunnostustyöt tulevat jatkumaan ainakin vuoteen 2027 asti, jolloin Tuusulanjärven ekologisen tilan on määrä olla hyvällä tasolla. Mahdollisena uhkana kunnostustöiden onnistumiselle nähdään ilmastonmuutos, sillä sateet ja leudot talvet lisäävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuusulanj%C3%A4rvi | ||
| + | |||
| + | Yleiset säännöt kalastuksesta Tuusulan järvellä: http://www.kalastaja.info/asiakassivut/tuusulanjarvi/ | ||
| + | |||
| + | Tuusulanjärven kunnostuksen sivut: http://www.tuusulanjarvi.org/ | ||
Nykyinen versio 13. heinäkuuta 2023 kello 14.21
- Tämännimisten järvien keskimääräinen pinta-ala: 5,92 km²592 ha <br />
- Tämännimisten järvien yhteenlaskettu pinta-ala: 5,92 km²592 ha <br />
), joiden nimi on Tuusulanjärvi.Ainoa Tuusulanjärvi on 592,04 ha
Nimen historia ja merkitykset
Järven aikaisempi nimi: Kaukajärvi ja Pitkäjärvi. Nimi muuttui Tuusulanjärveksi Tuusulan seurakunnan itsenäistyessä.
Tuusulanjärvi on noin kahdeksan kilometriä pitkä kapeahko järvi Keski-Uudellamaalla, Tuusulan ja Järvenpään alueella. Järven pinta-ala on noin 6,0 neliökilometriä ja sen keskisyvyys 3,2 metriä. Järven eteläpään läheisyydessä sijaitsee Tuusulan suurin taajama Hyrylä, pohjoispäässä Järvenpään keskusta. Tuusulan kirkonkylä sijaitsee järven itärannalla Hyrylän pohjoispuolella.
Tuusulanjärven laskujoki Tuusulanjoki alkaa järven eteläpäästä Koskensillalta ja laskee Vantaanjokeen. Lännestä Tuusulanjärveen laskee Rusutjärvestä alkava Vuohikkaanoja/Haukkalanoja.
Tuusulanjärven itärantaa myötäilee Tuusulan Rantatie, joka aikoinaan oli osa Helsingistä Lahteen johtanutta päätietä. Sen varrella asui 1900-luvun alkupuolella joukko taiteilijoita, joista tunnetuimpia olivat Jean Sibelius, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt, ja alueelle muodostuikin huomattava Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Pekka Halosen asuintalo Halosenniemi sijaitsee järveen työntyvässä niemessä. Jo samoihin aikoihin rakennettiin Tuusulanjärven rannoille myös kesähuviloita.
Talvisin Tuusulanjärven jäällä kulkee hiihtolatuja ja luistelureittejä.
Muinoin Tuusulanjärveä oli tapana kutsua Pitkäjärveksi sen pitkänomaisen muodon vuoksi. Vanhassa suomen kielessä Pitkäjärvi tarkoitti samaa kuin Kaukajärvi, joka olikin Tuusulanjärven ensimmäinen nimi. Nykyisen nimensä järvi sai 1600-luvulla, kun Tuusula oli erotettu omaksi seurakunnakseen, jonka kirkonkylä muodostui järven rantamille.
Tuusulanjärvi on hyvin herkkä luonnoltaan. Sen läheisyydessä pesii runsaasti lintuja. Järvi on kuitenkin päässyt rehevöitymään, koska sen rannalla on runsaasti peltoja, joista lannoitteet pääsevät helposti valumaan järveen, ja aikoinaan siihen on laskettu myös jätevesiä. Tuusulanjärvi on muutenkin ollut useiden keskusteluiden aiheena sen huonon vedenlaadun ja yleistilan vuoksi. Siksi järvi ei ole mieluisin vaihtoehto paikallisille asukkaille, mikäli he tahtovat uimaan. Nykyisin järveä yritetään pelastaa monin tavoin. Rehevöitymistä on koetettu estää muun muassa tehokalastuksella.
Tuusulanjärven varhaisia tutkijoita oli Suomen ensimmäinen limnologian professori Heikki Järnefelt, Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön kuuluneen taiteilija Eero Järnefeltin poika, jonka väitöskirja vuodelta 1921 käsitteli Tuusulanjärveä.
Tuusulanjärvi on tyypiltään runsasravinteinen järvi (Rr).
Vuoden 2019 luokituksessa Tuusulanjärven ekologinen tila nousi tyydyttäväksi, kun vuoden 2013 luokituksessa ekologinen tila oli välttävä.
Toimenpiteet vesistön tilan parantamiseksi ovat olleet: Ulkoisen ravinnekuormituksen vähentäminen (Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet: vesiensuojelupalkkiot ja ravinnetaseiden laskenta ja vedenlaadun seuranta ja ravinnekuormituslaskennan päivitys) ja järven hoitotoimenpiteet (sisäinen kuormitus), joita on ollut biomanipulaatio (hoitokalastus ja petokalojen istutus), alusveden hapetus, sedimentin pinnan hapetus, lisäveden johtaminen ja tiheän vesikasvillisuuden poisto.
Kunnostustyöt tulevat jatkumaan ainakin vuoteen 2027 asti, jolloin Tuusulanjärven ekologisen tilan on määrä olla hyvällä tasolla. Mahdollisena uhkana kunnostustöiden onnistumiselle nähdään ilmastonmuutos, sillä sateet ja leudot talvet lisäävät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vesiin.
Aiheesta muualla
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuusulanj%C3%A4rvi
Yleiset säännöt kalastuksesta Tuusulan järvellä: http://www.kalastaja.info/asiakassivut/tuusulanjarvi/
Tuusulanjärven kunnostuksen sivut: http://www.tuusulanjarvi.org/
