Ero sivun ”Kirkkojärvi (54.078.1.008)” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> ==Järven erityispiirteet== ==Nykytila ja suojelu== ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== ==Asutus ja vesistön käyttötavat== ==...) |
|||
| (3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Tämä Kirkkojärvi sijaitsee Raahen kaupungissa, heti Vihannin taajaman länsipuolella. Järvi on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 700 metriä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| Rivi 10: | Rivi 11: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | Suomessa vallitsi 1800-luvulla kiihkeä järvenlaskujen aika. Myös vihantilaiset olivat suunnitelleet kolmen järvensä laskemista. Ensimmäinen perkaussuunnitelma hyväksyttiin jo vuonna 1854, mutta vielä ei päästy töihin järvistä laskevalla Vihanninjoella. Toinen suunnitelma Kirkkojärven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven kuivattamiseksi hyväksyttiin vuonna 1911. Tämän suunnitelman toteutumisen esti ensimmäisen maailmansodan aiheuttama epävarmuuden aika. 1920-luvulla joella suoritettiin maanomistajien toimesta pieniä perkauksia. Kolmas suunnitelma tehtiin vuonna 1932 ja se käsitti koko Vihanninjoen ja Piipsanjoen perkaukset lähes 40 kilometrin matkalta. Työt aloitettiin tammikuussa 1937 Vihanninjoella hätäaputöinä sadan miehen voimin. Kanavasta tehtiin isoa, sen leveys päältä oli 40 metriä ja pohjalta 18,5 metriä. Syvyys oli keskimäärin 3,5–4 metriä ja kallioon kanavaa louhittiin 30 metriä. Parhaimmillaan maaliskuussa 1939 lapiotöissä oli 264 miestä. Hyvin vauhtiin päässeet työt keskeytti talvisota ja niitä päästiin jatkamaan vasta vuonna 1951. Nyt työt etenivät ripeästi ja Kirkkojärven tyhjentäminen alkoi 18. helmikuuta 1952 kello 12.55, kun ruoppaaja avasi järven ja kanavan välisen padon. Myös [[Saarelanjärvi (54.078.1.X)|Saarelanjärvi]] ja [[Rantasenjärvi (54.078.1.X)|Rantasenjärvi]] kuivattiin. Kuivatukselle asetetut toiveet eivät kuitenkaan täyttyneet. Kanava liettyi nopeasti ja vesi alkoi vaivata rantapeltoja. Kyläläiset alkoivat kaivata järviään takaisin ja jo kesällä 1970 Vihannin kunta teki esityksen järvien vesittämisestä. Se vei aikaa, mutta Kirkkojärveen vesi palasi vuonna 1989 ja Saarelan- ja Rantasenjärviin vuonna 2003. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Nykyinen versio 12. maaliskuuta 2024 kello 12.44
Järvi
Nimi: Kirkkojärvi
Järvinumero: 54.078.1.008
Vesistöalue: Vihanninjoen yläosan alue (54.078)
Päävesistö: Pyhäjoki (54)
Perustiedot
Pinta-ala: 48,31 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,454 km3 453,627 m <br />
Korkeustaso: 83,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Raahe
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Kirkkojärvi (54.078.1.008)/Kirkkojärven uimaranta
31. heinäkuu 2020 14:12
Kirkkojärven uimaranta (K...
Järven erityispiirteet
Tämä Kirkkojärvi sijaitsee Raahen kaupungissa, heti Vihannin taajaman länsipuolella. Järvi on pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 700 metriä.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Suomessa vallitsi 1800-luvulla kiihkeä järvenlaskujen aika. Myös vihantilaiset olivat suunnitelleet kolmen järvensä laskemista. Ensimmäinen perkaussuunnitelma hyväksyttiin jo vuonna 1854, mutta vielä ei päästy töihin järvistä laskevalla Vihanninjoella. Toinen suunnitelma Kirkkojärven, Saarelanjärven ja Rantasenjärven kuivattamiseksi hyväksyttiin vuonna 1911. Tämän suunnitelman toteutumisen esti ensimmäisen maailmansodan aiheuttama epävarmuuden aika. 1920-luvulla joella suoritettiin maanomistajien toimesta pieniä perkauksia. Kolmas suunnitelma tehtiin vuonna 1932 ja se käsitti koko Vihanninjoen ja Piipsanjoen perkaukset lähes 40 kilometrin matkalta. Työt aloitettiin tammikuussa 1937 Vihanninjoella hätäaputöinä sadan miehen voimin. Kanavasta tehtiin isoa, sen leveys päältä oli 40 metriä ja pohjalta 18,5 metriä. Syvyys oli keskimäärin 3,5–4 metriä ja kallioon kanavaa louhittiin 30 metriä. Parhaimmillaan maaliskuussa 1939 lapiotöissä oli 264 miestä. Hyvin vauhtiin päässeet työt keskeytti talvisota ja niitä päästiin jatkamaan vasta vuonna 1951. Nyt työt etenivät ripeästi ja Kirkkojärven tyhjentäminen alkoi 18. helmikuuta 1952 kello 12.55, kun ruoppaaja avasi järven ja kanavan välisen padon. Myös Saarelanjärvi ja Rantasenjärvi kuivattiin. Kuivatukselle asetetut toiveet eivät kuitenkaan täyttyneet. Kanava liettyi nopeasti ja vesi alkoi vaivata rantapeltoja. Kyläläiset alkoivat kaivata järviään takaisin ja jo kesällä 1970 Vihannin kunta teki esityksen järvien vesittämisestä. Se vei aikaa, mutta Kirkkojärveen vesi palasi vuonna 1989 ja Saarelan- ja Rantasenjärviin vuonna 2003.
