Ero sivun ”Lapoo (23.092.1.006)” versioiden välillä
(6 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
+ | |||
+ | ==Järven perustiedot== | ||
+ | Lapoo on pinta-alaltaan 112,1 hehtaarin järvi Uudellamaalla Vihdin kunnassa. Järvi on matala (keskisyvyys 1,8m, syvimmillään ~3,2m) ja melko rehevä. Lapoo saa vetensä [[Vihtijärvi (23.093.1.001)|Vihtijärvestä]] ja laskee vetensä Lapoonjoki-nimisenä Vihtijokeen. Lähivaluma-alue koostuu asutuksesta ja pelloista joten järven virkistyskäyttömahdollisuudet ovat lähistön asukkaille tärkeässä roolissa. Järvellä on kolme saarta. (Vesien tila.fi) | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | + | Järveä kuormittavat lähistön maa- ja metsätalous. Lapoon vedenlaatua on tutkittu 1970-luvulta lähtien ja viimeisin näyte on vuodelta 2011. Mittauksissa happitilanne on päällysveden osalta ollut hyvällä tasolla eikä happivajetta ole havaittu lainkaan. Alusvedessä tilanne on ollut myös hyvä vaikkakin 2000-luvun aikana pohjan tuntumasta on mitattu erittäin alhaisia pitoisuuksia. | |
+ | Kokonaisfosforipitoisuudet viittaavat rehevään järveen, sillä pitoisuudet ovat mittausjaksojen aikana olleet 8- 32 µg/l. (Vesientila.fi) | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | Alkuperäisinä lajeina Lapoolla voidaan tavata särkeä, salakkaa, lahnaa, ahventa ja haukea. Lisäksi järveen on siirretty harjusta, suutaria, säynettä ja täplärapua. | ||
+ | Lapoon alueella on tehty myös havaintoja sinileväkukinnoista vuosina 1994, 1997, 1999 ja 2005. (Vesientila.fi) | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
+ | Vesistön ympärillä on huomattava määrä mökkiasutusta, joten merkittävimmät vesistön käyttötavat on kalastus ja virkistyskäyttö. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | |||
+ | ==Lähteet== | ||
+ | [http://vesientila.fi/fi/kunnat/vihti/jarvet/lapoo Vesientila.fi - Lapoo] Luettu 13.8.2014 |
Nykyinen versio 24. toukokuuta 2024 kello 10.10
Järvi
Nimi: Lapoo
Järvinumero: 23.092.1.006
Vesistöalue: Vihtijoen alaosan alue (23.092)
Päävesistö: Karjaanjoki (23)
Perustiedot
Pinta-ala: 112,11 ha
Syvyys: 3,23 m
Keskisyvyys: 1,84 m
Tilavuus: 2 067 100 m³0,00207 km³ <br />2 067 100 000 l <br />
Rantaviiva: 7,18 km7 180 m <br />
Korkeustaso: 85,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vihti
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven perustiedot
Lapoo on pinta-alaltaan 112,1 hehtaarin järvi Uudellamaalla Vihdin kunnassa. Järvi on matala (keskisyvyys 1,8m, syvimmillään ~3,2m) ja melko rehevä. Lapoo saa vetensä Vihtijärvestä ja laskee vetensä Lapoonjoki-nimisenä Vihtijokeen. Lähivaluma-alue koostuu asutuksesta ja pelloista joten järven virkistyskäyttömahdollisuudet ovat lähistön asukkaille tärkeässä roolissa. Järvellä on kolme saarta. (Vesien tila.fi)
Järven erityispiirteet
Nykytila ja suojelu
Järveä kuormittavat lähistön maa- ja metsätalous. Lapoon vedenlaatua on tutkittu 1970-luvulta lähtien ja viimeisin näyte on vuodelta 2011. Mittauksissa happitilanne on päällysveden osalta ollut hyvällä tasolla eikä happivajetta ole havaittu lainkaan. Alusvedessä tilanne on ollut myös hyvä vaikkakin 2000-luvun aikana pohjan tuntumasta on mitattu erittäin alhaisia pitoisuuksia. Kokonaisfosforipitoisuudet viittaavat rehevään järveen, sillä pitoisuudet ovat mittausjaksojen aikana olleet 8- 32 µg/l. (Vesientila.fi)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Alkuperäisinä lajeina Lapoolla voidaan tavata särkeä, salakkaa, lahnaa, ahventa ja haukea. Lisäksi järveen on siirretty harjusta, suutaria, säynettä ja täplärapua. Lapoon alueella on tehty myös havaintoja sinileväkukinnoista vuosina 1994, 1997, 1999 ja 2005. (Vesientila.fi)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vesistön ympärillä on huomattava määrä mökkiasutusta, joten merkittävimmät vesistön käyttötavat on kalastus ja virkistyskäyttö.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Vesientila.fi - Lapoo Luettu 13.8.2014