Ero sivun ”Leväsenlampi (04.272.1.093)” versioiden välillä

Versio 18. heinäkuuta 2024 kello 14.41

Leväsenlampi on keskikokoinen järvi Vuoksi (04) -päävesistössä. Se sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa ja kuuluu Pohjois-Savon ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Leväsenlampi
Järvinumero: 04.272.1.093
Vesistöalue: Kallaveden alue (04.272)
Päävesistö: Vuoksi (04)

Perustiedot

Pinta-ala: 18,84 ha
Syvyys: 8,1 m
Keskisyvyys: 2,99 m
Tilavuus: 564 000 m³5,64e-4 km³ <br />564 000 000 l <br />
Rantaviiva: 3,36 km3 360 m <br />
Korkeustaso: 90,8 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

20. marraskuu 2024
Pysyvä jääpeite alkoi
Leväsenlampi

15. marraskuu 2024
Osittain jäässä
Leväsenlampi

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Viranomainen

Asiantuntija

Kokenut

Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Leväsenlampi sijaitsee Leväsen asuinalueella Kuopiossa. Lampi muodostuu kahdesta kannaksen erottamasta syvänteestä. Lammen vesipinta-ala on 24,8 ha, keskisyvyys on 2,3 m ja suurin syvyys on pohjoisosassa 8 m ja eteläosassa 6 m. Lammen valuma-alueen pinta-ala 519 ha ja lähivaluma-alueen pinta-ala on 110 ha. Lammen tilavuus on 563 900 m³, laskennallinen virtaama 9 l/s ja laskennallinen viipymä 1,99 vuotta.

Lammen lähialueella on metsää, viheralueita ja rakennettua aluetta. Leväsenlammen vedet tulevat Neulalammesta ja hulevesiviemäreistä. Lammen vedet laskevat Myllypuron kautta Kivilampeen. Leväsenlampi on toiseksi viimeinen lampi viiden lammen lampiketjussa.

Nykytila ja suojelu

Leväsenlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Lammen eteläosa on rehevämpi kuin pohjoisosa. Lammen klorofylli-a tasot ovat hyvät. Lammen eteläosassa esiintyy ajoittain hapettomuutta.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Leväsenlammen kalastoon kuuluvat ahven, kiiski, hauki, särki, sorva, pasuri, suutari, ruutana ja istutettuna planktonsiika.^[1]

Leväsenlammelta on löydetty 78 erilaista putkilokasvia, joukossa Kuopion alueella harvinaisia lajeja.

Asutus ja vesistön käyttötavat

Leväsenlampi on Kuopion kaupungin vapaakalastusaluetta.

Tarut ja tositarinat

Lähteet

Pienvesien hoito- ja kunnostusohjelma 2014–2018 Kuopion kaupunki
Leväsenlammen lampikortti Lampi- ja lahtikortit, s. 21. Kuopion kaupunki.

Viitteet

↑ KOEKALASTUSRAPORTTI Leväsenlampi Kuopion kaupunki.

[Koekala-1] KOEKALASTUSRAPORTTI Leväsenlampi Kuopion kaupunki.

[1]

@@ Rivi 7: / Rivi 7: @@
 ==Nykytila ja suojelu==
-Leväsenlampi kärsi aiemmin selvästi liian suuresta asutuksen aiheuttamasta jätevesikuormituksesta, joka loppui 1980-luvulla. Leväsenlammen ulkoinen kuormitus on laskenut ylemmän ja alemman sietorajan väliin. Leväsenlammessa on edelleen lieviä rehevyyshaittoja, mutta merkittäviä leväkukintoja ei ole esiintynyt. Hyvän tilan ylläpitämiseksi Leväsenlampea hapetetaan talvisin ja ajoittain myös kesäisin, sillä pohjasedimentin tila ei ole vielä palautunut hyväksi.<ref>Ulvi, Teemu & Lakso, Esko: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41746/Ymp%c3%a4rist%c3%b6opas_114.pdf?sequence=1 ''Järvien kunnostus''] Edita Prima Oy. Suomen ympäristökeskus, 2005.</ref>
+Leväsenlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori-, klorofylli-a ja koekalastustulosten perusteella hyvä. Lammen eteläosa on rehevämpi kuin pohjoisosa. Lammen klorofylli-a tasot ovat hyvät. Lammen eteläosassa esiintyy ajoittain hapettomuutta.
-Vedenlaatua on seurattu 1960-luvulta alkaen. Sedimenttitutkimus on tehty vuosina 1998 ja 2012.
-Leväsenlampea on hapetettu 1980-luvulta alkaen. Tehokalastus on tehty vuonna 2009.
-Leväsenlammen vedenlaatu on parantunut huomattavasti 2000-luvulla, eikä sisäisen kuormituksen aiheuttamia fosforipiikkejä enää esiinny.
 ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto==