Ero sivun ”Tervonlampi (04.272.1.125)” versioiden välillä
p (vesistössä) |
|||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Tervonlammen | + | Tervonlampi on pieni syvä lampi, jota on kutsuttu myös Tervalammeksi. Tervonlammen vesipinta-ala on 2,6 ha, keskisyvyys 2,6 m ja suurin syvyys 6 m. Lammen valuma-alueen pinta-ala on 47 ha, tilavuus 38 500 m3, laskennallinen keskivirtaama 7 l/s ja laskennallinen viipymä 0,18 vuotta. |
− | + | ||
− | + | Lammen lähialueella on rakennettua aluetta, virkistys- ja metsäaluetta. Tervonlammen vedet tulevat hulevesiviemärien kautta sekä ojasta. Lammen vedet laskevat [[Kallavesi_(yhd.)|Kallaveteen]]. | |
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== |
Versio 31. heinäkuuta 2024 kello 14.48
Järvi
Nimi: Tervonlampi
Järvinumero: 04.272.1.125
Vesistöalue: Kallaveden alue (04.272)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,32 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,55 km550 m <br />
Korkeustaso: 85,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Tervonlampi on melko pieni järvi Vuoksen vesistössä Rautaniemessä Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa
Järven erityispiirteet
Tervonlampi on pieni syvä lampi, jota on kutsuttu myös Tervalammeksi. Tervonlammen vesipinta-ala on 2,6 ha, keskisyvyys 2,6 m ja suurin syvyys 6 m. Lammen valuma-alueen pinta-ala on 47 ha, tilavuus 38 500 m3, laskennallinen keskivirtaama 7 l/s ja laskennallinen viipymä 0,18 vuotta.
Lammen lähialueella on rakennettua aluetta, virkistys- ja metsäaluetta. Tervonlammen vedet tulevat hulevesiviemärien kautta sekä ojasta. Lammen vedet laskevat Kallaveteen.
Nykytila ja suojelu
Tervonlammen vedenlaatu on melko heikko. Alusvedessä on hapettomuutta ja fosforipitoisuudet ovat korkeita erityisesti kesällä. Tervonlammen sisäinen kuormitus on käynnistynyt.
Vedenlaatua on seurattu vuodesta 2004 alkaen. Sedimenttitutkimus on tehty vuonna 2012.
Tervonlammen länsipäähän on rakennettu Tervaniityn kosteikko (hulevesikosteikko). Tervaniityn kosteikkoon johdetaan 80 ha kokoiselta pientaloalueelta sade- ja sulamisvedet.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tervonlammen rannat ovat luonnontilaisia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Tervonlammen lampikortti Lampi- ja lahtikortit s.27 Kuopion kaupunki