Ero sivun ”Tervonlampi (04.272.1.125)” versioiden välillä
(Tervaniityn kosteikko) |
|||
(8 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
+ | '''Tervonlampi''' on melko pieni järvi [[Vuoksi (04)|Vuoksen vesistössä]] Rautaniemessä [[Kuopio]]ssa [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savon maakunnassa]]. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Tervonlampi on | + | Tervonlampi on pieni syvä lampi, jota on kutsuttu myös Tervalammeksi. |
− | + | Tervonlammen pinta-ala on 1,3 ha, keskisyvyys 2,6 m, suurin syvyys 6 m, tilavuus 38 500 m<sup>3</sup>, laskennallinen keskivirtaama 7 l/s ja laskennallinen viipymä 0,18 vuotta. | |
+ | |||
+ | Tervonlammen valuma-alueen pinta-ala on 47 ha. Siitä 60 % on 2000-luvun alussa rakennettuja Rautaniemen pientalo- ja liikennealueita ja loput virkistys- ja metsäalueita. Ennen rakentamista valuma-alue koostui suurimmalta osin luonnontilaisesta metsästä. | ||
+ | |||
+ | Tervonlampeen vesiä tulee ojasta ja Tervaniityn kosteikolta. Lammesta vedet laskevat puroa pitkin [[Kallavesi (yhd.)|Etelä-Kallaveteen]]. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | Tervonlammen | + | Tervonlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori- ja klorofylli-a tulosten perusteella tyydyttävä. Sen pintavedenlaatu on tyydyttävä. Tervonlampi kärsii alusveden jatkuvasta hapettomuudesta, joka ylläpitää lammen sisäistä kuormitusta. Sisäisen kuormituksen takia lammen alusveden ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Tervonlammen klorofylli-a pitoisuudet ovat tyydyttävät. Lammen länsipäähän laskeneeseen noroon on rakennettu Tervaniityn kosteikko, johon johdetaan osa Rautaniemen pientaloalueen hulevesistä. |
− | + | Vuoden 2012 sedimentutkimuksen mukaan sedimenttiin on kertynyt vain vähän orgaanista ainesta ja sedimentin ravinnepitoisuudet olivat karun ja luonnontilaisen pohjan tasolla. Sedimentin biologinen hapenkulutus oli koholla vain pintasedimentissä, josta voi päätellä lammen kärsineen vasta vähän aikaa rehevöitymisestä ja sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityminen on näin ollen todennäköisesti alkanut Saaristokaupungin rakentamisen seurauksena. | |
− | Tervonlammen | + | Tervonlammen vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kuopion kaupungin toimesta. |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
− | Tervonlammen | + | Tervonlammen kalastoon kuuluu ahven, hauki ja särki. |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Rivi 21: | Rivi 26: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
− | *[ | + | *[https://www.kuopio.fi/uploads/2023/03/lampi-ja-lahtikortit-2019-2023.pdf Tervonlammen lampikortti] ''Lampi- ja lahtikortit'', s. 87–88. Kuopion kaupunki. |
Nykyinen versio 21. marraskuuta 2024 kello 18.32
Järvi
Nimi: Tervonlampi
Järvinumero: 04.272.1.125
Vesistöalue: Kallaveden alue (04.272)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 1,32 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 0,55 km550 m <br />
Korkeustaso: 85,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kuopio
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Tervonlampi on melko pieni järvi Vuoksen vesistössä Rautaniemessä Kuopiossa Pohjois-Savon maakunnassa.
Järven erityispiirteet
Tervonlampi on pieni syvä lampi, jota on kutsuttu myös Tervalammeksi.
Tervonlammen pinta-ala on 1,3 ha, keskisyvyys 2,6 m, suurin syvyys 6 m, tilavuus 38 500 m3, laskennallinen keskivirtaama 7 l/s ja laskennallinen viipymä 0,18 vuotta.
Tervonlammen valuma-alueen pinta-ala on 47 ha. Siitä 60 % on 2000-luvun alussa rakennettuja Rautaniemen pientalo- ja liikennealueita ja loput virkistys- ja metsäalueita. Ennen rakentamista valuma-alue koostui suurimmalta osin luonnontilaisesta metsästä.
Tervonlampeen vesiä tulee ojasta ja Tervaniityn kosteikolta. Lammesta vedet laskevat puroa pitkin Etelä-Kallaveteen.
Nykytila ja suojelu
Tervonlammen laajennettu vedenlaatuluokka on typpi-, fosfori- ja klorofylli-a tulosten perusteella tyydyttävä. Sen pintavedenlaatu on tyydyttävä. Tervonlampi kärsii alusveden jatkuvasta hapettomuudesta, joka ylläpitää lammen sisäistä kuormitusta. Sisäisen kuormituksen takia lammen alusveden ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Tervonlammen klorofylli-a pitoisuudet ovat tyydyttävät. Lammen länsipäähän laskeneeseen noroon on rakennettu Tervaniityn kosteikko, johon johdetaan osa Rautaniemen pientaloalueen hulevesistä.
Vuoden 2012 sedimentutkimuksen mukaan sedimenttiin on kertynyt vain vähän orgaanista ainesta ja sedimentin ravinnepitoisuudet olivat karun ja luonnontilaisen pohjan tasolla. Sedimentin biologinen hapenkulutus oli koholla vain pintasedimentissä, josta voi päätellä lammen kärsineen vasta vähän aikaa rehevöitymisestä ja sisäisestä kuormituksesta. Rehevöityminen on näin ollen todennäköisesti alkanut Saaristokaupungin rakentamisen seurauksena.
Tervonlammen vedenlaatua seurataan säännöllisesti Kuopion kaupungin toimesta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Tervonlammen kalastoon kuuluu ahven, hauki ja särki.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Tervonlammen lampikortti Lampi- ja lahtikortit, s. 87–88. Kuopion kaupunki.