Ero sivun ”Saarnijärvi (33.002.1.006)/Rantalan kallio” versioiden välillä
Järvi-meriwikistä
(Ak: Uusi sivu: {{Paikka |Nimi=Rantalan kallio |Alue=Saarnijärvi (33.002.1.006) |Kuvaus=Rantalan kallio on Sammallahdenmäen uuden eteläisen tuloliittymän kääntöpaikan yhteydessä. Eteläinen t...) |
|||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
|Kuvaus=Rantalan kallio on Sammallahdenmäen uuden eteläisen tuloliittymän kääntöpaikan yhteydessä. Eteläinen tie ja kääntöpaikka on suunniteltu linja-autojen mittojen mukaan. Rantalan kallio soveltuu hyvin Saarnijärven tarkasteluun ja havaintojen tekemiseen hyvän saavutettavuuden ja näköalan vuoksi. Saarnijärvi tarjoaa kiinnostuneille monenlaista katsottavaa senkin lisäksi kun kivivareet on jo nähty. | |Kuvaus=Rantalan kallio on Sammallahdenmäen uuden eteläisen tuloliittymän kääntöpaikan yhteydessä. Eteläinen tie ja kääntöpaikka on suunniteltu linja-autojen mittojen mukaan. Rantalan kallio soveltuu hyvin Saarnijärven tarkasteluun ja havaintojen tekemiseen hyvän saavutettavuuden ja näköalan vuoksi. Saarnijärvi tarjoaa kiinnostuneille monenlaista katsottavaa senkin lisäksi kun kivivareet on jo nähty. | ||
|Kunta=Rauma | |Kunta=Rauma | ||
| − | |Koordinaatit=61. | + | |Koordinaatit=61.1128141958, 21.7762756348 |
|Tyyppi=Lintulahti, Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Näköalapaikka, Palvelu | |Tyyppi=Lintulahti, Luonnonsuojelualue, Luontopolku, Näköalapaikka, Palvelu | ||
|Ylläpito=Tavallinen käyttäjä | |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä | ||
}} | }} | ||
| − | Saarnijärvi on nykyisi entisissä mitoissaan keväisin ja syksyisin. Talven tullen jäät jäävät joskus ylös veden virrattua jokea pitkin vedenottamon padolle Lapinjokeen. Jäät ovat joskus ohuita ja erityisesti Saarnijärven lähteiden kohdalla heikkoja kovallakin pakkasella. Juhannuksen jälkeen vedenoton takia vettä on vähän ja se on ajoittain erittäin hapanta kun entisen merenpohjan sulfiittisavi on päässyt hapettumaan vedenpinnan laskettua liian alas runsaan vedenoton takia. Järven umpeenkasvu on ollut nopeaa rehevässä maaperässä, sulfiittisavessa, reilussa puolessa vuosisadassa vesiala on pienentynyt vajaaseen 60 hehtaariin. Vedenoton lupaehtoja kaavailtaessa Saarnijärveen piti jättää vettä puoli metriä kauttaltaan, näin ei tapahtunut. Saukkoja lähistöllä eläviä mäyriä on näkynyt harvalukuisina. | + | Saarnijärvi on nykyisi entisissä mitoissaan keväisin ja syksyisin. Talven tullen jäät jäävät joskus ylös veden virrattua jokea pitkin vedenottamon padolle Lapinjokeen. Jäät ovat joskus ohuita ja erityisesti Saarnijärven lähteiden kohdalla heikkoja kovallakin pakkasella. Juhannuksen jälkeen vedenoton takia vettä on vähän ja se on ajoittain erittäin hapanta kun entisen merenpohjan sulfiittisavi on päässyt hapettumaan vedenpinnan laskettua liian alas runsaan vedenoton takia. Järven umpeenkasvu on ollut nopeaa rehevässä maaperässä, sulfiittisavessa, reilussa puolessa vuosisadassa vesiala on pienentynyt vajaaseen 60 hehtaariin. Vedenoton lupaehtoja kaavailtaessa Saarnijärveen piti jättää vettä puoli metriä kauttaltaan, näin ei tapahtunut. Saukkoja ja lähistöllä eläviä mäyriä on näkynyt harvalukuisina. |
Versio 10. tammikuuta 2012 kello 10.06
Rantalan kallio on Sammallahdenmäen uuden eteläisen tuloliittymän kääntöpaikan yhteydessä. Eteläinen tie ja kääntöpaikka on suunniteltu linja-autojen mittojen mukaan. Rantalan kallio soveltuu hyvin Saarnijärven tarkasteluun ja havaintojen tekemiseen hyvän saavutettavuuden ja näköalan vuoksi. Saarnijärvi tarjoaa kiinnostuneille monenlaista katsottavaa senkin lisäksi kun kivivareet on jo nähty.
- Nimi: Rantalan kallio
- Vesialue: Saarnijärvi (33.002.1.006)
- Päävesistö: Lapinjoki (33)
- Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
- Kunta: Rauma
- Maakunta: Satakunnan maakunta
- ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Lisää/muokkaa
Sinun täytyy olla kirjautunut sisään, jotta voit muokata havaintoja
Saarnijärvi on nykyisi entisissä mitoissaan keväisin ja syksyisin. Talven tullen jäät jäävät joskus ylös veden virrattua jokea pitkin vedenottamon padolle Lapinjokeen. Jäät ovat joskus ohuita ja erityisesti Saarnijärven lähteiden kohdalla heikkoja kovallakin pakkasella. Juhannuksen jälkeen vedenoton takia vettä on vähän ja se on ajoittain erittäin hapanta kun entisen merenpohjan sulfiittisavi on päässyt hapettumaan vedenpinnan laskettua liian alas runsaan vedenoton takia. Järven umpeenkasvu on ollut nopeaa rehevässä maaperässä, sulfiittisavessa, reilussa puolessa vuosisadassa vesiala on pienentynyt vajaaseen 60 hehtaariin. Vedenoton lupaehtoja kaavailtaessa Saarnijärveen piti jättää vettä puoli metriä kauttaltaan, näin ei tapahtunut. Saukkoja ja lähistöllä eläviä mäyriä on näkynyt harvalukuisina.
