Ero sivun ”Valkiajärvi (04.391.1.065)” versioiden välillä
| Rivi 45: | Rivi 45: | ||
====Valokuvia osoitteessa www.pasilensu.com==== | ====Valokuvia osoitteessa www.pasilensu.com==== | ||
[http://www.pasilensu.com/kuvagalleriat/perch_and_pike_paradice Vedenalaisia kuvia] | [http://www.pasilensu.com/kuvagalleriat/perch_and_pike_paradice Vedenalaisia kuvia] | ||
| + | |||
[http://www.pasilensu.com/kuvagalleriat/Perch%20and%20Pike Haukia ja ahvenia] | [http://www.pasilensu.com/kuvagalleriat/Perch%20and%20Pike Haukia ja ahvenia] | ||
Versio 2. lokakuuta 2012 kello 13.25
Järvi
Nimi: Valkiajärvi
Järvinumero: 04.391.1.065
Vesistöalue: Pyhäjärven alue (04.391)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 60,13 ha
Syvyys: 30 m
Keskisyvyys: 16,58 m
Tilavuus: 9 970 480 m³0,00997 km³ <br />9 970 480 000 l <br />
Rantaviiva: 4,31 km4 310 m <br />
Korkeustaso: 96,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kitee
Maakunta: Pohjois-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Valkiajärvi sijaitsee luokan yksi (1) pohjavesialueella.
Valkiajärvi on ehdottomasti yksi Suomen kirkkaimpia lampia. Vaakanäkyvyys on vuodenajasta riippuen yleensä n. 10 – 20 m. Pääsiäisen aikoihin vaakanäkyvyys on ollut parhaimmillaan 50…60 metriä. Lammen maksimisyvyys on 34 metriä, eikä valaisin ole tarpeen vielä tuossakaan syvyydessä (Ellei sukelleta pimeällä.) Heinä-syyskuussa rannan tuntumassa on usein haukia ja suuria ahvenparvia. Kivien koloissa ja liuskekallioiden alla voit nähdä rapuja ja mateita. Särkikaloja lammessa ei ole, mutta siellä tavataan vastaavasti muikkuja. Rannat ovat kohtuullisen jyrkästi syveneviä ja rannan tuntumassa on runsaasti vesikasvillisuutta ja kaatuneita puun runkoja kalojen suojaksi. Pohja on pääosin mutaa, mutta kallioita, kivikoita ja hiekkaakin löytyy. Syvimmällä alueella on mielenkiintoisia pohjan muotoja kuten suuria kiviä ja muutamia metrejä nousevia ”kumpareita. Yli 30 m syvyydessä on myös täysin valkoisia, ilmeisesti savea olevia alueita. Parhaimmillaan Valkiajärvessä sukeltaminen tuntuukin kuin sukeltaisit akvaariossa. (Lähde: www.keskikarjalansukeltajat.fi)
Valkiajärvestä on pieni laskuoja Pyhäjärveen. Valkiajärveen ei ole laskuojia tai jokia.
Nykytila ja suojelu
Valkiajärven rantoja ollaan kaavoittamassa Kiteen Kaupungin toimesta osana Pyhäjärven alueen rantaosayleiskaavaa. Kaava on hyväksytty keväällä 2010 kaupungin valtuustossa ja siitä on jätetty lukuisa määrä valituksia Kuopion hallinto-oikeuteen. Kiteen kaupunki on tehnyt vuonna 2006 maakauppoja UPM:n kanssa, ja kaupunki on samalla sitoutunut kaavoittamaan UPM:n omistamat pienten sisämaajärvien ja lampien rannat.
Valkiajärveen kohdistuneiden kaavavalitusten taustalla on ensisijaisesti Valkiajärven luontoarvojen huomioimattomuus ja tekemättä jääneet maisema- ja luontoselvitykset.
Tulevaisuus uhattuna?
Valkiajärven veden laatu ja veden kirkkaus on ollut, ja on edelleen erinomainen. Valkiajärven rantojen mahdollinen lisärakentaminen, rantojen muokkaus, lisääntyvä asutus ja pintamaiden muokkauksesta aiheutuva valumavesien lisääntyminen toisi mukanaan riskejä, jotka voivat olla kohtalokkaita järven tulevaisuudelle. Näitä riskejä ei ole otettu huomioon valituksen alaista kaavaa laadittaessa, eikä hyväksyttäessä. Maisema- ja luontoselvityksessä, jonka Kiteen kaupunki on hyväksynyt, ainoa maininta Valkiajärvestä liittyy järven toisessa päässä sijaitsevaan rämeeseen.
Kuopion Hallinto-oikeus kumosi marraskuussa 2011 Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksen Pyhäjärven alueen kaavoituksesta. Perusteluna liian suuri rakennuspaikkojen määrä. Kiteen kaupunki valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Pohja on monimuotoista. Pohjalla on paikoin hiekkaa, kivikkorinteitä, liuskekiveä, savitasanteista ja mutapohjaa. Pohjassa on runsaasti vanhoja puunrunkoja. Pohjoispuolen rannat ovat hyvin jyrkästi syveneviä, maksimi syvyys on noin 34 m.
Järven kalakanta muodostuu muikuista, ahvenista, mateista ja hauista. Järvessä on myös runsas rapukanta. Särkikaloja ei ole havaittu.
Kasvillisuus veden alla on yleisesti varsin niukkaa. Matalissa osissa esiintyy kuitenkin paikoin hienoja kasvillisuusvyöhykkeitä. Lammessa kasvaa lumpeita, ulpukoita, nuottaruoho ja muita uposlehtisiä lajeja, jotka viihtyvät niukkaravinteisissa vesissä. Rantametsässä esiintyy mm. rauhoitettu kevätlinnunherne.
Valkiajärvellä on havaittu yhdellä kertaa yhdeksän kuikkaa. Myös joutsenet viihtyvät satunnaisesti lammella, samoin sorsapoikueista on havaintoja. Varpuslinnusto on monipuolinen ja runsas. Rantapuissa on useita pönttöjä telkille. Kesällä 2007 rantakivillä istui tukkakoskelopari. Rantametsissä asustavat metsot, teeret, pyyt, käet, haukat, käpytikat ja pöllöt. Vahvistamaton havainto on kaakkurista, joka kävi lammella kesällä 2007.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Rannoilla on vähäisessä määrin kesämökkejä ja yksi ympärivuotisessa käytössä oleva tila. Ranta-asukkaat ja harrastuskäyttäjät ovat kunnioittaneet kautta aikojen Valkiajärven ainutlaatuisuutta mm. välttämällä perämoottoreiden käyttöä. Kalastus on satunnaista huvikalastusta.
Valkiajärvi on laajalti tunnettu sukeltajien keskuudessa. Järvessä kuvatut valokuvat ovat menestyneet niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin vedenalaisen kuvauksen kilpailuissa. Esimerkki
