Ero sivun ”Iso-Roine (35.773.1.001)” versioiden välillä
Rivi 22: | Rivi 22: | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
− | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17400&lan=fi Iso-Roine] (ymparisto.fi) | *[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17400&lan=fi Iso-Roine] (ymparisto.fi) |
Versio 24. huhtikuuta 2013 kello 18.21
Järvi
Nimi: Iso-Roine
Järvinumero: 35.773.1.001
Vesistöalue: Iso-Roineen alue (35.773)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 3 087,11 ha
Syvyys: 73 m
Keskisyvyys: 7,17 m
Tilavuus: 221 298 000 m³0,221 km³ <br />221 298 000 000 l <br />
Rantaviiva: 146,7 km146 700 m <br />
Korkeustaso: 84,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hämeenlinna
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
21. marraskuu 2024 |
20. marraskuu 2024 |
Järven erityispiirteet
Iso-Roine on suurin järvi, joka sijaitsee kokonaan Kanta-Hämeen maakunnan rajojen sisäpuolella. Pinta-ala on 31 km², keskisyvyys 7,2 metriä ja suurin syvyys 73 metriä. Tätä syvempiä järviä on Suomessa vain yhdeksän, mutta pinta-alatilastossa edellä on yli sata suurempaa.
Valuma-alueen ala on järvi mukaan lukien 1342 km², josta vettä 19 %. Pääosa tulovirtaamasta on peräisin Kukkian reitiltä (868 km²) ja Pyhäjärven valuma-alueelta (300 km²). Suurimmat saaret ovat Salonsaari (62 ha), Karjusaari (56 ha) ja Papinsaari (44 ha).
Iso-Roineveden vedenkorkeutta on havaittu vuodesta 1961 alkaen. Havainnot puuttuvat vuoden 1967 syys-joulukuulta. SYKEn vedenkorkeusasteikko sijaitsee Hauholla (YKJ 6791316, 3366772). Koko jakson keskivedenkorkeus on ollut N60+84,22 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 69 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N60+85,01 m (alkukesästä 1988), alin N60+83,61 m (maaliskuussa 2003), joten äärivaihtelu on ollut 140 cm.
Jäätymis- jäänlähtöhavaintoja on talvesta 1910-1911 alkaen. Havaintopaikka sijaitsee Iso-Roineen ja Hauhonselän välisessä salmessa, ja näin ollen se ei ole kovin edustava jääpeitteen havainnointiin mahdollisten virtausten takia.
Iso-Roine on myös Iso-Längelmäveden osa. Tämä suurjärvi syntyy, jos yhdistetään toistensa yhteydessä olevat järvet, joiden pinta on suurin piirtein samassa tasossa.
Nykytila ja suojelu
Iso-Roineen rannalla asuva Päivi K. haluaa uida. Laituri on aika onneton, mutta hiekkarannalta pääsee veteen. Vesi on kirkasta ja makeaa.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Rannalla on ollut ratsastusleirejä ja lomapaikkoja. Myös mökkivuokrausta löytyy. Järvella kalastellaan ja uidaan. Päivi K. haluaisi uuden veneen, jota pääsisi taas järvelle. Päivi K. haluaisi myös, että joku korjaisi hänen rantasaunansa. Erityisesti siskon kanssa uiminen olisi kivaa.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Iso-Roine (ymparisto.fi)