Ero sivun ”Korpijärvi - Verijärvi (14.929.1.002)” versioiden välillä
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Kaskiviljely oli yleisin viljelymuoto aina 1800-luvun alkuun saakka. Korpijärvenkin alueelta kaikki sopivat metsämaat on poltettu kaskimaiksi. Isojaon jälkeen peltoviljely yleistyi ja kaskiviljelystä luovuttiin 1900-luvun alkupuolella. Peltojen raivaaminen Korpijärven moreenimaastoon on kuitenkin ollut kovaa työtä, sillä maaperä on hyvin kivistä ja topografialtaan vaihtelevaa. Peltoaukiot ovat pienikokoisia ja monin paikoin peltojen keskellä on jäljellä pelloilta kerätyistä kivistä kasattuja kiviraunioita. Kiviaitoja on kasattu pellon ja metsän reunavyöhykkeeseen ja ne ovat alueelle hyvin tyypillinen maisemaelementti. | Kaskiviljely oli yleisin viljelymuoto aina 1800-luvun alkuun saakka. Korpijärvenkin alueelta kaikki sopivat metsämaat on poltettu kaskimaiksi. Isojaon jälkeen peltoviljely yleistyi ja kaskiviljelystä luovuttiin 1900-luvun alkupuolella. Peltojen raivaaminen Korpijärven moreenimaastoon on kuitenkin ollut kovaa työtä, sillä maaperä on hyvin kivistä ja topografialtaan vaihtelevaa. Peltoaukiot ovat pienikokoisia ja monin paikoin peltojen keskellä on jäljellä pelloilta kerätyistä kivistä kasattuja kiviraunioita. Kiviaitoja on kasattu pellon ja metsän reunavyöhykkeeseen ja ne ovat alueelle hyvin tyypillinen maisemaelementti. | ||
| + | Lähde: Mikkelin kaupunki | ||
==Liikenteen historia== | ==Liikenteen historia== | ||
| Rivi 14: | Rivi 15: | ||
Talviteitä pitkin kuljettiin jopa Kangasniemelle asti. Hirvijärven, Poikelmuksen, Ylänteen, Korpijärven ja Verijärven halki kulkeva talvitie oikaisi matkaa kaupunkiin merkittävästi. Talviteissä käytettiin hyväksi jäätyneitä vesireittejä ja alavia maita, joita kesällä ei voinut käyttää. Jäätä pitkin ajettiin kuorma-autoilla tientekoaineita ja puukuormia. Toinen tie kulki Poikelmuksen halki, Puhin myllyn ohi Puhinlammelle, Ylänteelle, Ylättaipaleeseen, Korpijärveä pitkin Verijärvelle Kalliolahteen, siitä maihin ja maantielle. Maantie Ukonsalmesta Vanhamäen, Korpikylän ja Vuolingon kautta kaupunkiin muodostui näin. Vanhimpia tielinjauksia ovat Vanhamäentie ja vanha Kangasniemen tie. Nykyisinkin pysyvä asutus sijoittuu nauhamaisesti näiden paikallisteiden varsille. | Talviteitä pitkin kuljettiin jopa Kangasniemelle asti. Hirvijärven, Poikelmuksen, Ylänteen, Korpijärven ja Verijärven halki kulkeva talvitie oikaisi matkaa kaupunkiin merkittävästi. Talviteissä käytettiin hyväksi jäätyneitä vesireittejä ja alavia maita, joita kesällä ei voinut käyttää. Jäätä pitkin ajettiin kuorma-autoilla tientekoaineita ja puukuormia. Toinen tie kulki Poikelmuksen halki, Puhin myllyn ohi Puhinlammelle, Ylänteelle, Ylättaipaleeseen, Korpijärveä pitkin Verijärvelle Kalliolahteen, siitä maihin ja maantielle. Maantie Ukonsalmesta Vanhamäen, Korpikylän ja Vuolingon kautta kaupunkiin muodostui näin. Vanhimpia tielinjauksia ovat Vanhamäentie ja vanha Kangasniemen tie. Nykyisinkin pysyvä asutus sijoittuu nauhamaisesti näiden paikallisteiden varsille. | ||
| + | Lähde: Mikkelin kaupunki | ||
==Muinaisjäännökset== | ==Muinaisjäännökset== | ||
| Rivi 19: | Rivi 21: | ||
Esihistorialliset suojelukohteet ja kiinteät muinaisjäännökset Korpijärven länsirannalla: Paunonniemen tyvessä on kivikautinen asuinpaikka samoin Korpijärven pohjoisrannalla Haminanlahdessa on esihistoriallinen asuinpaikka. | Esihistorialliset suojelukohteet ja kiinteät muinaisjäännökset Korpijärven länsirannalla: Paunonniemen tyvessä on kivikautinen asuinpaikka samoin Korpijärven pohjoisrannalla Haminanlahdessa on esihistoriallinen asuinpaikka. | ||
| − | Esihistoriallinen kalliomaalaus Verijärven eteläpäässä Haukilahden pohjukassa. Verijärven koillisrannan kalliolahden pohjoispuolella sijaitsevat ajoittamattomat röykkiöt. | + | Esihistoriallinen kalliomaalaus Verijärven eteläpäässä Haukilahden pohjukassa. Verijärven koillisrannan kalliolahden pohjoispuolella sijaitsevat ajoittamattomat röykkiöt. |
| + | Lähde: Mikkelin kaupunki | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | Mikkelin Korpijärven, Verijärven, Hirvijärven, Ylänteen ym. rantaosayleiskaava (KV 10.3.2008) Kaava-alue käsittää Otavan ja Rantakylän yleiskaava-alueiden pohjoispuoleiset vesistöt. | + | Mikkelin Korpijärven, Verijärven, Hirvijärven, Ylänteen ym. rantaosayleiskaava (KV 10.3.2008) Kaava-alue käsittää Otavan ja Rantakylän yleiskaava-alueiden pohjoispuoleiset vesistöt. Pohjoisraja kulkee linjalla Rahikaisenkyläntie- Heilanmäki- Hongistontie. Alueesta suurin osa on tuoreita kankaita (46 %) tai lehtoja ja lehtomaisia kankaita (27 %). Alueen suot ovat enimmäkseen ojitettuja. |
| − | Pohjoisraja kulkee linjalla Rahikaisenkyläntie- Heilanmäki- Hongistontie. Alueesta suurin osa on tuoreita kankaita (46 %) tai lehtoja ja lehtomaisia kankaita (27 %). Alueen suot ovat enimmäkseen ojitettuja. | ||
Uhanalaisia kasvilajeja ei alueella esiinny, mutta kasvierikoisuutena Korpijärven Lehmonniemen kosteassa kuusikossa kasvaa albiinomustikkaa. Alueen nisäkkäistä liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi ja saukko, karhu sekä ilves silmälläpidettäviksi lajeiksi. Lintulajeista selkälokki, naurulokki, tiltaltti ja kaakkuri ovat uhanalaisia. Arvokkaita luontokohteita alueella on yhteensä 47. | Uhanalaisia kasvilajeja ei alueella esiinny, mutta kasvierikoisuutena Korpijärven Lehmonniemen kosteassa kuusikossa kasvaa albiinomustikkaa. Alueen nisäkkäistä liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi ja saukko, karhu sekä ilves silmälläpidettäviksi lajeiksi. Lintulajeista selkälokki, naurulokki, tiltaltti ja kaakkuri ovat uhanalaisia. Arvokkaita luontokohteita alueella on yhteensä 47. | ||
Versio 20. toukokuuta 2013 kello 18.16
Järvi
Nimi: Korpijärvi, Verijärvi
Järvinumero: 14.929.1.002
Vesistöalue: Korpijoen valuma-alue (14.929)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 185,15 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 68,58 km68 580 m <br />
Korkeustaso: 103,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Uimapaikka-ObsIMG-202207111410-62cc0574ded7b.png)
Historia
Metsillä on tällä alueella ollut huomattava merkitys ravinnon- ja energianlähteenä. Puuta käytettiin rakennusmateriaalina, polttopuuna sekä tervanpolttoon. Savonradan rakentaminen v. 1889-91 vaikuttivat koko alueen sahateollisuuteen ja työllisyyteen sekä vesistöjen liikennöintiin. Ensimmäinen saha Mikkelin pitäjässä sijaitsi Korpijärvellä Korpijoen myllyä vastapäätä. Metsien hyödyntäminen on muokannut maisemakuvaa aina kaskeamisen ajoista saakka varsin voimakkaasti. Mikkelin alueelta ei löydy yli 200 vuotta vanhoja metsäalueita sillä kaskeaminen ja metsäpalot ovat verottaneet todella rankasti metsien puuvaroja.
Maanomistuksista alettiin 1500-luvun alussa hankkia kirjallisia todistuksia, joilla maa taattiin talonpoikien perintöomaisuudeksi. Talolliset olivat ylivoimaisesti suurin yhteiskuntaluokka 1800-luvun lopulla ja pitkälti vielä 1900-luvulle. Korpijärven alueella maatilat ovat enimmäkseen perheviljelmiä, suurtiloja on vähän.
Kaskiviljely oli yleisin viljelymuoto aina 1800-luvun alkuun saakka. Korpijärvenkin alueelta kaikki sopivat metsämaat on poltettu kaskimaiksi. Isojaon jälkeen peltoviljely yleistyi ja kaskiviljelystä luovuttiin 1900-luvun alkupuolella. Peltojen raivaaminen Korpijärven moreenimaastoon on kuitenkin ollut kovaa työtä, sillä maaperä on hyvin kivistä ja topografialtaan vaihtelevaa. Peltoaukiot ovat pienikokoisia ja monin paikoin peltojen keskellä on jäljellä pelloilta kerätyistä kivistä kasattuja kiviraunioita. Kiviaitoja on kasattu pellon ja metsän reunavyöhykkeeseen ja ne ovat alueelle hyvin tyypillinen maisemaelementti. Lähde: Mikkelin kaupunki
Liikenteen historia
Maantiet muodostuivat vähitellen tallattujen polkujen ja kärryteiden paikalle tärkeiden kohteiden välille. Vuosisadan vaihteessa puhuttiin ”Kangasniemen maantiestä” ja se oli valtatie kaupungin ja kirkonkylän välillä. Peltojen ja pihojen kohdalla oli pitkiä kujia ja niiden molemmin puolin särentä- tai riukuaitaa. Portteja ja veräjiä oli pellon ja metsän rajalla. Maantieverkosto oli vielä ennen toista maailmansotaa melko harva ja puutteellinen. Vuoden 1930 jälkeen kun autoja alkoi ilmaantua, alkoi teiden kunnostaminen nopeasti. Maanteitä parempia olivat talvitiet.
Talviteitä pitkin kuljettiin jopa Kangasniemelle asti. Hirvijärven, Poikelmuksen, Ylänteen, Korpijärven ja Verijärven halki kulkeva talvitie oikaisi matkaa kaupunkiin merkittävästi. Talviteissä käytettiin hyväksi jäätyneitä vesireittejä ja alavia maita, joita kesällä ei voinut käyttää. Jäätä pitkin ajettiin kuorma-autoilla tientekoaineita ja puukuormia. Toinen tie kulki Poikelmuksen halki, Puhin myllyn ohi Puhinlammelle, Ylänteelle, Ylättaipaleeseen, Korpijärveä pitkin Verijärvelle Kalliolahteen, siitä maihin ja maantielle. Maantie Ukonsalmesta Vanhamäen, Korpikylän ja Vuolingon kautta kaupunkiin muodostui näin. Vanhimpia tielinjauksia ovat Vanhamäentie ja vanha Kangasniemen tie. Nykyisinkin pysyvä asutus sijoittuu nauhamaisesti näiden paikallisteiden varsille. Lähde: Mikkelin kaupunki
Muinaisjäännökset
Esihistorialliset suojelukohteet ja kiinteät muinaisjäännökset Korpijärven länsirannalla: Paunonniemen tyvessä on kivikautinen asuinpaikka samoin Korpijärven pohjoisrannalla Haminanlahdessa on esihistoriallinen asuinpaikka.
Esihistoriallinen kalliomaalaus Verijärven eteläpäässä Haukilahden pohjukassa. Verijärven koillisrannan kalliolahden pohjoispuolella sijaitsevat ajoittamattomat röykkiöt. Lähde: Mikkelin kaupunki
Nykytila ja suojelu
Mikkelin Korpijärven, Verijärven, Hirvijärven, Ylänteen ym. rantaosayleiskaava (KV 10.3.2008) Kaava-alue käsittää Otavan ja Rantakylän yleiskaava-alueiden pohjoispuoleiset vesistöt. Pohjoisraja kulkee linjalla Rahikaisenkyläntie- Heilanmäki- Hongistontie. Alueesta suurin osa on tuoreita kankaita (46 %) tai lehtoja ja lehtomaisia kankaita (27 %). Alueen suot ovat enimmäkseen ojitettuja.
Uhanalaisia kasvilajeja ei alueella esiinny, mutta kasvierikoisuutena Korpijärven Lehmonniemen kosteassa kuusikossa kasvaa albiinomustikkaa. Alueen nisäkkäistä liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi ja saukko, karhu sekä ilves silmälläpidettäviksi lajeiksi. Lintulajeista selkälokki, naurulokki, tiltaltti ja kaakkuri ovat uhanalaisia. Arvokkaita luontokohteita alueella on yhteensä 47.
Näihin sisältyy kolme luonnonsuojelualuetta: Mietiäinen (N. 423/12.2.1981), Mustalampi (N. 1604/13.7.1981) ja Metsä-Erola (R.83/23.3.1982). Lisäksi alueella on kaksi luonnonmuistomerkkiä, jotka on rauhoitettu 5.3.1998 ja 5.3. 1998. Pohjoislammen Natura 2000-kohde (FI0500145), joka on myös maakuntakaavan kohde sekä kaksi muuta maakuntakaavaan kuuluvaa kohdetta. Lisäksi neljässä kohteessa on havaittu luonnonsuojelulain 49§:ssä mainittuja eläinlajeja ja kahdessa kohteessa metsälain (10 §) tai luonnonsuojelulain (29§) mukainen arvokas elinympäristö.
Uimaranta
Korpijärven uimaranta on hiekkapohjainen ja siisti uimaranta hieman etäämmällä Mikkelin keskustasta. Mikkelin kaupunki valvoo uimaveden laatua.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Korpijärvestä Puulaan laskeva Korpijoki on mm. koskikarojen talvehtimisaluetta.
