Ero sivun ”Puula (14.923.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | {{Järvi}} <!-- Älä poista tätä riviä --> | ||
| + | |||
| + | ==Yleistä== | ||
| + | |||
| + | Puulavesi (Puula) sijaitsee Etelä-Savossa Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mikkelin alueilla. Puulan pinta-ala on 330 km² ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja syvin kohta 62 metriä. Puula vastaanottaa koillisesta Läsäkosken kautta Kyyveden alueen vedet. Puulavesi virtaa Liekuneeseen ja laskee Kissakosken kanavan ja voimalaitoksen kautta Mäntyharjun reittiä myöten Kymijokeen. Puula liitettiin Kissakosken kanavalla Mäntyharjun reittiin vuonna 1854. Suur-Savon Sähkö Oy säännöstelee Puulaveden, Liekuneen ja Ryökäsveden pintaa Kissakosken padon ja voimalaitosten avulla. | ||
| + | |||
| + | Suurin osa Puulan kalastusalueen vesistä kuuluu Mäntyharjun reitin Puulaveden alueeseen. Puulan kalastusalueen pohjoisosassa on lisäksi vesialue, joka kuuluu Leppäveden- Kynsiveden reitin Niemisjärven vesistöalueeseen. Vireillä olevassa rajanmuutos suunnitelmassa Kissakosken alapuoliset vedet mukaan lukien Vahvajärven eteläosa tultaisiin siirtämään Mäntyharjun kalastusalueesta Puulan kalastusalueeseen. Muutoksen jälkeen tulisivat Kissakosken alajuoksu ja Vahvajärvi kokonaisuudessaan kuulumaan Puulan kalastusalueeseen. | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Puula on muodoltaan laajoista selistä muodostuva monimuotoinen, niukkaravinteinen ja kirkasvetinen järviketju. Sille ovat tunnusomaisia jylhät, karut, kallioiset rannat sekä monin paikoin rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Puulavesi kuuluu vedenlaatunsa, monipuolisen luontonsa ja monin paikoin myös vähäisen asutuksensa vuoksi tärkeimpiin maakunnan luontokohteisiin. Sen rikkonainen ja karu saaristoluonto on omaleimainen. Alue on myös maisemaltaan erittäin arvokas. Puula on valittu Etelä-Savon maakuntajärveksi. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Suurin osa Puulavedestä on kirkasvetistä, niukkahumuksisia ja väriltään vain hieman ruskeahkoa. Happitilanne on järvessä hyvä. Seurantatiedon mukaan suurin osa järvestä on rehevyystasoltaan lähinnä karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty Uimaniemen edustalla, Hirvensalmella, 51 m:n syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan ja koskee suurinta osaa Puulaa. Kuormittajien velvoitetarkkailu tulosten perusteella Otavan lähialueella Kotalahden vedenlaatu on luokiteltu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lähinnä luokkaan tyydyttävä. Kangasniemen kunnan edustalla Puulaveden vedenlaatu on luokiteltavissa luokkaan hyvä. | ||
| + | |||
| + | Puulaveteen pohjoisesta ja idästä laskevat vesistöt ovat pääasiassa karuja ja osin suoalueiden sekä metsäojitusten vuoksi humuksen tummentamia. Puulan pääaltaaseen tultaessa humuksen vaikutus heikkenee ja kalastusalueen eteläosassa järvet ovat karuja ja melko kirkasvetisiä. Puulaveteen laskee luoteesta Siikaveden kautta Kälkäjoen vesistöalue, jonka vesi on valuma-alueen laajojen suoalueiden ja turvetuotannon vuoksi tummaa. | ||
| + | |||
| + | Puulan luoteinen osa on melko matala ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Puulaveden pääaltaassa humus- ja ravinnekuorma on laimentunut ja pääallas on kirkasvetinen ja erittäin karu. Pääallas on lisäksi melko syvä (70 m). Puula on jaettu pääaltaaseen, Kotalahteen, Lihavanselkä-Kaiskonselkään, Ruovedenselkä-Vuojaselkään sekä Siikaveteen, joista pääallas edustaa tyypittelyssä suuria vähähumuksisia järviä. Järven kaakkoinen alue on myös melko kirkasvetinen ja karu. | ||
| + | |||
| + | ==Pistekuormitus== | ||
| + | |||
| + | Pohjoisosan Ruovedenselkä on matala ja melko kirkasvetinen, mutta Kangasniemen keskus- taajaman kuormituksen vuoksi rehevähkö. Vuojaselkä on matala, karuhko ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Kangasniemen taajaman puhdistetut jätevedet lasketaan Ruovedenselälle. Hirvensalmen taajaman jätevedet laskevat puhdistamon ja suoimeytyksen kautta Liekuneeseen. Turvetuotanto alue on Mäkelänsuolla, josta kuivatusvedet lasketaan Vuojaselkään lähelle Läsäkoskea. Lännestä Keski-Suomen puolelta laskee turvetuotantovesiä Kälkäjokea pitkin Puulaveden länsiosaan. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Puulan kalastusalueen vesistöihin kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Puulassa esiintyvät ainakin 22 kalalajia: ankerias, hauki, kivennuoliainen, made, kivisimppu, ahvenkalat, lohikalat ja särkikalat. Ahvenkaloihin kuuluvat ahven, kuha ja kiiski. Särkikaloihin kuuluvat särki, säyne, lahna, mutu ja salakka. Lohikaloihin kuuluvat järvilohi, taimen, kirjolohi, muikku, siika, peledsiika, nieriä, harjus ja kuore. | ||
| + | |||
| + | Puulavesi on erinomainen muikkuvesi, minkä vuoksi taimen sekä järvilohi kasvavat nopeasti. Siten kaikilla virtavesillä, jotka laskevat Puulaveteen on kalataloudellista arvoa. Puulan suurten selkien ulappa-alueiden kalayhteisö koostuu melkein pelkästään muikusta ja kuoreesta. Ahventa ja särkeä esiintyy hyvin vähän. Siika viihtyy pääasiassa rantapenkoilla. Ulappa-alueiden tärkeimpiä petokaloja ovat taimen, järvilohi ja made sekä iso ahven. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 6. kesäkuuta 2013 kello 09.52
Järvi
Nimi: Puula
Järvinumero: 14.923.1.001
Vesistöalue: Puulan lähialue (14.923)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 33 076,4 ha
Syvyys: 69 m
Keskisyvyys: 9,24 m
Tilavuus: 3 058 710 000 m³3,059 km³ <br />3 058 710 000 000 l <br />
Rantaviiva: 1 776,73 km1 776 730 m <br />
Korkeustaso: 94,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Joutsa
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
-Otavan_Otsot_-_satama-ObsTEMP-202205041747-62729467a6bdd.png)
Yleistä
Puulavesi (Puula) sijaitsee Etelä-Savossa Hirvensalmen, Kangasniemen ja Mikkelin alueilla. Puulan pinta-ala on 330 km² ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja syvin kohta 62 metriä. Puula vastaanottaa koillisesta Läsäkosken kautta Kyyveden alueen vedet. Puulavesi virtaa Liekuneeseen ja laskee Kissakosken kanavan ja voimalaitoksen kautta Mäntyharjun reittiä myöten Kymijokeen. Puula liitettiin Kissakosken kanavalla Mäntyharjun reittiin vuonna 1854. Suur-Savon Sähkö Oy säännöstelee Puulaveden, Liekuneen ja Ryökäsveden pintaa Kissakosken padon ja voimalaitosten avulla.
Suurin osa Puulan kalastusalueen vesistä kuuluu Mäntyharjun reitin Puulaveden alueeseen. Puulan kalastusalueen pohjoisosassa on lisäksi vesialue, joka kuuluu Leppäveden- Kynsiveden reitin Niemisjärven vesistöalueeseen. Vireillä olevassa rajanmuutos suunnitelmassa Kissakosken alapuoliset vedet mukaan lukien Vahvajärven eteläosa tultaisiin siirtämään Mäntyharjun kalastusalueesta Puulan kalastusalueeseen. Muutoksen jälkeen tulisivat Kissakosken alajuoksu ja Vahvajärvi kokonaisuudessaan kuulumaan Puulan kalastusalueeseen.
Järven erityispiirteet
Puula on muodoltaan laajoista selistä muodostuva monimuotoinen, niukkaravinteinen ja kirkasvetinen järviketju. Sille ovat tunnusomaisia jylhät, karut, kallioiset rannat sekä monin paikoin rannan tuntumassa kasvavat lehtipuuvaltaiset metsät. Puulavesi kuuluu vedenlaatunsa, monipuolisen luontonsa ja monin paikoin myös vähäisen asutuksensa vuoksi tärkeimpiin maakunnan luontokohteisiin. Sen rikkonainen ja karu saaristoluonto on omaleimainen. Alue on myös maisemaltaan erittäin arvokas. Puula on valittu Etelä-Savon maakuntajärveksi.
Nykytila ja suojelu
Suurin osa Puulavedestä on kirkasvetistä, niukkahumuksisia ja väriltään vain hieman ruskeahkoa. Happitilanne on järvessä hyvä. Seurantatiedon mukaan suurin osa järvestä on rehevyystasoltaan lähinnä karu. Virkistyskäyttö luokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan erinomainen. Luokitus on tehty Uimaniemen edustalla, Hirvensalmella, 51 m:n syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan ja koskee suurinta osaa Puulaa. Kuormittajien velvoitetarkkailu tulosten perusteella Otavan lähialueella Kotalahden vedenlaatu on luokiteltu yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa lähinnä luokkaan tyydyttävä. Kangasniemen kunnan edustalla Puulaveden vedenlaatu on luokiteltavissa luokkaan hyvä.
Puulaveteen pohjoisesta ja idästä laskevat vesistöt ovat pääasiassa karuja ja osin suoalueiden sekä metsäojitusten vuoksi humuksen tummentamia. Puulan pääaltaaseen tultaessa humuksen vaikutus heikkenee ja kalastusalueen eteläosassa järvet ovat karuja ja melko kirkasvetisiä. Puulaveteen laskee luoteesta Siikaveden kautta Kälkäjoen vesistöalue, jonka vesi on valuma-alueen laajojen suoalueiden ja turvetuotannon vuoksi tummaa.
Puulan luoteinen osa on melko matala ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Puulaveden pääaltaassa humus- ja ravinnekuorma on laimentunut ja pääallas on kirkasvetinen ja erittäin karu. Pääallas on lisäksi melko syvä (70 m). Puula on jaettu pääaltaaseen, Kotalahteen, Lihavanselkä-Kaiskonselkään, Ruovedenselkä-Vuojaselkään sekä Siikaveteen, joista pääallas edustaa tyypittelyssä suuria vähähumuksisia järviä. Järven kaakkoinen alue on myös melko kirkasvetinen ja karu.
Pistekuormitus
Pohjoisosan Ruovedenselkä on matala ja melko kirkasvetinen, mutta Kangasniemen keskus- taajaman kuormituksen vuoksi rehevähkö. Vuojaselkä on matala, karuhko ja humuskuormituksen vuoksi melko tummavetinen. Kangasniemen taajaman puhdistetut jätevedet lasketaan Ruovedenselälle. Hirvensalmen taajaman jätevedet laskevat puhdistamon ja suoimeytyksen kautta Liekuneeseen. Turvetuotanto alue on Mäkelänsuolla, josta kuivatusvedet lasketaan Vuojaselkään lähelle Läsäkoskea. Lännestä Keski-Suomen puolelta laskee turvetuotantovesiä Kälkäjokea pitkin Puulaveden länsiosaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Puulan kalastusalueen vesistöihin kuuluvat kaikki tavallisimmat kalalajit. Puulassa esiintyvät ainakin 22 kalalajia: ankerias, hauki, kivennuoliainen, made, kivisimppu, ahvenkalat, lohikalat ja särkikalat. Ahvenkaloihin kuuluvat ahven, kuha ja kiiski. Särkikaloihin kuuluvat särki, säyne, lahna, mutu ja salakka. Lohikaloihin kuuluvat järvilohi, taimen, kirjolohi, muikku, siika, peledsiika, nieriä, harjus ja kuore.
Puulavesi on erinomainen muikkuvesi, minkä vuoksi taimen sekä järvilohi kasvavat nopeasti. Siten kaikilla virtavesillä, jotka laskevat Puulaveteen on kalataloudellista arvoa. Puulan suurten selkien ulappa-alueiden kalayhteisö koostuu melkein pelkästään muikusta ja kuoreesta. Ahventa ja särkeä esiintyy hyvin vähän. Siika viihtyy pääasiassa rantapenkoilla. Ulappa-alueiden tärkeimpiä petokaloja ovat taimen, järvilohi ja made sekä iso ahven.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
- Puulan veden laatu (ymparisto.fi)
- Natura-alue: Puulavesi (ymparisto.fi)
- Puula - Lake Puula
