Ero sivun ”Puula (14.923.1.001)/Siikavesi” versioiden välillä

Versio 1. heinäkuuta 2013 kello 09.14

Puulan kirkkautta yksi uhkaava tekijä on Joutsan ja Haukivuoren soiden turvetuotanto. Turvetuotannon, mm. Kälkänjoen valuma-alue, vesistöpäästöjen jäljet näkyvät Siikavedellä vesistön länsireunalla. Sieltä humuksen ruskettama vesi on leviämässä Puulansalmen kautta etelään kohti Karttuunselkää. Veden humuspitoisuuden lisääntymisen myötä näkösyvyys madaltuu, kalapyydykset tulevat limaisiksi ja lohensukuiset kalat kaikkoavat.

Siikaveden pohjoisosassa viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 9.10.2012 ja tekijänä oli Savolab Oy, Mikkelistä. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli välttävä ja hapen kyllästysaste oli 82 %. Happamuus eli pH vaihteli 6,50-6,60 välillä. Myös Etelä-Savon ELY on tehnyt tutkimuksia Siikaveden eteläosassa 17.8.2011. Näkösyvyys, lehtivihreä ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Kokonaissyvyys tutkimuskohdassa oli 16 metriä ja sameus pintavedessä oli hyvä. Hapen kyllästysaste päällysvedessä oli 84-85 %, mutta 15 metrissä vain 4 %. Alusvedessä on vakavia happiongelmia. Lisäksi rautapitoisuus pohjalla oli 2400 µg/l.

Nimi: Siikavesi
Vesialue: Puula (14.923.1.001)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Kunta: Ei tiedossa
Maakunta: Ei tiedossa
Ely-keskus: Ei tiedossa

Lisää/muokkaa

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään, jotta voit muokata havaintoja

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 |Nimi=Siikavesi
 |Alue=Puula (14.923.1.001)
+|Kuvaus=Puulan kirkkautta yksi uhkaava tekijä on Joutsan ja Haukivuoren soiden turvetuotanto. Turvetuotannon, mm. Kälkänjoen valuma-alue, vesistöpäästöjen jäljet näkyvät Siikavedellä vesistön länsireunalla. Sieltä humuksen ruskettama vesi on leviämässä Puulansalmen kautta etelään kohti Karttuunselkää. Veden humuspitoisuuden lisääntymisen myötä näkösyvyys madaltuu, kalapyydykset tulevat limaisiksi ja lohensukuiset kalat kaikkoavat.
+Siikaveden pohjoisosassa viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 9.10.2012 ja tekijänä oli Savolab Oy, Mikkelistä. Näkösyvyys ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli välttävä ja hapen kyllästysaste oli 82 %. Happamuus eli pH vaihteli 6,50-6,60 välillä.
+Myös Etelä-Savon ELY on tehnyt tutkimuksia Siikaveden eteläosassa 17.8.2011. Näkösyvyys, lehtivihreä ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Kokonaissyvyys tutkimuskohdassa oli 16 metriä ja sameus pintavedessä oli hyvä. Hapen kyllästysaste päällysvedessä oli 84-85 %, mutta 15 metrissä vain 4 %. Alusvedessä on vakavia happiongelmia. Lisäksi rautapitoisuus pohjalla oli 2400 µg/l.
 |Koordinaatit=61.8198, 26.7036
 |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
 }}