Ero sivun ”Rauhajärvi (14.931.1.002)” versioiden välillä
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta." | Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta." | ||
− | Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi. | + | Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009. |
Versio 2. heinäkuuta 2013 kello 11.51
Järvi
Nimi: Rauhajärvi
Järvinumero: 14.931.1.002
Vesistöalue: Rauhajärven alue (14.931)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 127,03 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 66,87 km66 870 m <br />
Korkeustaso: 100,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Rauhajärvi (14.931.1.002)/Läsäkoski
Myllysuvanto
Järven erityispiirteet
Rauhasalmen kautta Kyyvesi laskee Rauhajärveen, joka on matala humusjärvi ja sen kokonaissyvyys on 6 metriä. Rauhajärven pinta-ala on noin 11,27 km2 ja rantaviivan pituus 67 km. Rauhajärvi purkaa vetensä Puulaan Läsäkosken kanavan kautta Puulaan. Rauhajärven valuma-alueen koko Läsäkoskella on 1505 km2 ja järvisyys 16,7 %. Kyyveden ja Rauhajärven lasku-uomia on perattu 1800-luvulla. Tällöin järvien vedenpintoja laskettiin noin 1,8 metriä. Virkistyskäyttöön veden laatu on melko hyvä.
Nykytila ja luontokohteet
Viimeisin vedenlaatu tutkimus Rauhajärvellä on tehty 9.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, sameus ja väriluku olivat hyvät. Kokonaisfosfori oli erinomainen ja happamuus(pH) oli 7,12. Hapenkyllästysaste oli 90 %. Vuoden 2009 talvella otetuissa sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset, mutta hapen kyllästysaste oli laskenut välttävään 60 %:iin. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta, kun näytteet on otettu 5 metristä. Vuonna 2012 Rauhajärven ojien länsiosasta (350-352) otetuista vesinäytteistä, happamuus arvot olivat matalat välillä 4,0-5,84.
Rauhajärven rantametsät ovat pääosin koivuvaltaisia sekapuumetsiä, myös puhtaita haavikoita ja karuja männiköitä esiintyy. Lahdenpohjukoissa kasvaa pääasiassa järvikortetta sekä paikoin järviruokokasvustoja ja saranevoja. Luonnoltaan arvokkaita kohteita alueella ovat esimerkiksi rantaluhdat, vanhat lehtimetsät, ruovikot ja lintujen pesimäluodot. Tällaisia kohteita on alueella yhteensä 10. Alueen linnustoon kuuluvat muun muassa joutsen, kurki, härkälintu, kalatiira ja kuikka.
Tarut ja tositarinat
Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta."
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009.