Ero sivun ”Kolmipohja (14.964.1.009)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Kolmipohja sijaitsee Pieksämäen ja Kangasniemen alueella. Kahden kunnan raja halkaisee järven poikki. Kolmipohja kuuluu Kurrilanjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 120 ha ja kokonaissyvyys on 2 metriä. Kolmipohjan Heikkolanlahteen laskee Isojoki. | ||
| + | |||
| + | Tutkimusalueena on ollut Ruumisniemen itäpuolella oleva 2 m:n syvänne. Vesi on ajoittain sameaa ja väriltään ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| − | == | + | Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja. Kolmipohjan 017 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.7.2008 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Kokonaisfosfori oli hyvä ja lehtivihreä oli tyydyttävä. |
| + | |||
| + | ==Lajistoa ja luontokohteet== | ||
| − | + | Kolmipohjan rannoilla on metsiä ja peltoja sekä runsaasti ruovikoita ja muuta vesikasvillisuutta. Lahdissa kasvaa mm. saroja (viiltosara, pullosara, hakarasara ja jokapaikansara), järviruokoa, järvikortetta, ulpukkaa ja uistinvitaa. Luontokohteista puron suisto ja siihen rajoittuva avosuo Kolmipohjan pohjoispäässä on merkittävä. Järvellä on runsaasti kelluslehtisiä kasveja ja puron suistossa myös esim. ruokohelpiä. Heikkolan lahti ja Rajapuron lehto ovat linnustollisesti runsaita ja monipuolisia. Lintulajeja ovat mm. keltavästäräkki ja rytikerttunen. Alueella ei tavattu EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. | |
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| − | + | Historiallisen ajan hautapaikkoja sijaitsee mm. Kolmipohjan Ruumisniemellä. | |
| + | |||
| + | Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006. | ||
Nykyinen versio 3. heinäkuuta 2013 kello 12.24
Järvi
Nimi: Kolmipohja
Järvinumero: 14.964.1.009
Vesistöalue: Kurrilanjoen valuma-alue (14.964)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 120,28 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10,72 km10 720 m <br />
Korkeustaso: 125,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kolmipohja sijaitsee Pieksämäen ja Kangasniemen alueella. Kahden kunnan raja halkaisee järven poikki. Kolmipohja kuuluu Kurrilanjoen valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 120 ha ja kokonaissyvyys on 2 metriä. Kolmipohjan Heikkolanlahteen laskee Isojoki.
Tutkimusalueena on ollut Ruumisniemen itäpuolella oleva 2 m:n syvänne. Vesi on ajoittain sameaa ja väriltään ruskeaa. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja. Kolmipohjan 017 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 21.7.2008 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Kokonaisfosfori oli hyvä ja lehtivihreä oli tyydyttävä.
Lajistoa ja luontokohteet
Kolmipohjan rannoilla on metsiä ja peltoja sekä runsaasti ruovikoita ja muuta vesikasvillisuutta. Lahdissa kasvaa mm. saroja (viiltosara, pullosara, hakarasara ja jokapaikansara), järviruokoa, järvikortetta, ulpukkaa ja uistinvitaa. Luontokohteista puron suisto ja siihen rajoittuva avosuo Kolmipohjan pohjoispäässä on merkittävä. Järvellä on runsaasti kelluslehtisiä kasveja ja puron suistossa myös esim. ruokohelpiä. Heikkolan lahti ja Rajapuron lehto ovat linnustollisesti runsaita ja monipuolisia. Lintulajeja ovat mm. keltavästäräkki ja rytikerttunen. Alueella ei tavattu EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja.
Tarut ja tositarinat
Historiallisen ajan hautapaikkoja sijaitsee mm. Kolmipohjan Ruumisniemellä.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.
