Ero sivun ”Pyhäluoma (14.934.1.007)” versioiden välillä
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Puhäluoma sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella. Valuma-alueena on Nykälänjoen-Naarajoen alue. Järven pinta-ala on 122 ha ja kokonaissyvyys on 5 metriä. Loukeesta laskee järveen puro ja Pyhäluomasta on vesiyhteys Rantojoki kaakkoon kohti Vehvasta. Lisäksi Pyhäluomasta on vesiyhteys Pitkäsjärveen Porsaskosken kautta. | ||
+ | |||
+ | Seurantakohteena on ollut 5,5 m:n syvänne järven eteläosassa, Koivuniemen edustalla. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa ja ajoittain sameaa. Sameus lisääntyy pohjaa kohti mentäessä. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
− | == | + | Pyhäluoma on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja. Pyhäluoman 034 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 14.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Hapen kyllästysaste oli 90-92 %. Väriluku ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Lehtivihreä oli tyydyttävä. |
+ | |||
+ | ==Luontokohteita== | ||
+ | |||
+ | Rantametsät ovat vaihtelevia ja koillisrannalta löytyy iäkkäitä metsiä. Muutoin metsät ovat talousmetsiä ja niiden ikä vaihtelee vasta hakatuista metsistä nuoriin taimikoihin sekä varttuviin kuusikoihin. Metsätyyppi on pääasiassa OMT, mutta myös MT -tyypin metsiä löytyy. | ||
+ | |||
+ | Etelärannalla on pieni kallioalue, joka on yksi harvoista järven rannalla. Sillä on paikallista maisemallista arvoa ja se on myös mahdollisesti metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Rantojoen luusua on alueellisesti tärkeä. Suiston edustalla oleva saari on kasvanut jo yhteen mannermaan kanssa. | ||
+ | |||
+ | ==Lajistoa== | ||
− | + | Pyhäluoman lajisto: lehtokuusama, korpipaatsama, saroja, järvikorte, ulpukka, siimapalpakko, rantapalpakko, leveäosmankäämä, vehka, ratamosarpio, haapa, raita, mustuvapaju, kiiltopaju, halava, hies- ja rauduskoivu sekä harmaa- ja tervaleppä. | |
− | + | Ei ole merkittäviä lintuhavaintoja. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Pyhäluoman lintulajeja: laulujoutsen, naurulokki, rantasipi, sinisorsa, silkkiuikku, keltasirkku, västäräkki, telkkä, sinisorsa, käpytikka ja keltavästäräkki. | |
− | + | Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006. |
Nykyinen versio 4. heinäkuuta 2013 kello 10.12
Järvi
Nimi: Pyhäluoma
Järvinumero: 14.934.1.007
Vesistöalue: Nykälänjoen - Naarajoen alue (14.934)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 123,69 ha
Syvyys: 6,57 m
Keskisyvyys: 1,83 m
Tilavuus: 2 269 390 m³0,00227 km³ <br />2 269 390 000 l <br />
Rantaviiva: 7,98 km7 980 m <br />
Korkeustaso: 105,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Pieksämäki
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Puhäluoma sijaitsee Pieksämäen kaupungin alueella. Valuma-alueena on Nykälänjoen-Naarajoen alue. Järven pinta-ala on 122 ha ja kokonaissyvyys on 5 metriä. Loukeesta laskee järveen puro ja Pyhäluomasta on vesiyhteys Rantojoki kaakkoon kohti Vehvasta. Lisäksi Pyhäluomasta on vesiyhteys Pitkäsjärveen Porsaskosken kautta.
Seurantakohteena on ollut 5,5 m:n syvänne järven eteläosassa, Koivuniemen edustalla. Vesi on väriltään voimakkaan ruskeaa ja ajoittain sameaa. Sameus lisääntyy pohjaa kohti mentäessä. Järvi on tyypiltään runsashumuksinen. Happiongelmia järvessä ei ole havaittu. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Luokitus on tehty syvänteen vedenlaatutekijöiden mukaan, jolloin rantavyöhykkeen mahdollista rehevöitymistä ei ole voitu ottaa luokituksessa huomioon.
Nykytila ja suojelu
Pyhäluoma on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Näitä ennen järvestä on yksittäisiä näytteenottokertoja. Pyhäluoman 034 viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 14.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Hapen kyllästysaste oli 90-92 %. Väriluku ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Lehtivihreä oli tyydyttävä.
Luontokohteita
Rantametsät ovat vaihtelevia ja koillisrannalta löytyy iäkkäitä metsiä. Muutoin metsät ovat talousmetsiä ja niiden ikä vaihtelee vasta hakatuista metsistä nuoriin taimikoihin sekä varttuviin kuusikoihin. Metsätyyppi on pääasiassa OMT, mutta myös MT -tyypin metsiä löytyy.
Etelärannalla on pieni kallioalue, joka on yksi harvoista järven rannalla. Sillä on paikallista maisemallista arvoa ja se on myös mahdollisesti metsälain tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Rantojoen luusua on alueellisesti tärkeä. Suiston edustalla oleva saari on kasvanut jo yhteen mannermaan kanssa.
Lajistoa
Pyhäluoman lajisto: lehtokuusama, korpipaatsama, saroja, järvikorte, ulpukka, siimapalpakko, rantapalpakko, leveäosmankäämä, vehka, ratamosarpio, haapa, raita, mustuvapaju, kiiltopaju, halava, hies- ja rauduskoivu sekä harmaa- ja tervaleppä.
Ei ole merkittäviä lintuhavaintoja. Ympäristössä ei tavattu arvokkaita tai harvinaisia lintulajeja eikä EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja. Pyhäluoman lintulajeja: laulujoutsen, naurulokki, rantasipi, sinisorsa, silkkiuikku, keltasirkku, västäräkki, telkkä, sinisorsa, käpytikka ja keltavästäräkki.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Naarajärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys 2006.