Ero sivun ”Ihastjärvi (14.932.1.007)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Ihastjärvi kuuluu Mikkelin kaupungin alueelle ja Kyyveden lähialueeseen. Järven pinta-ala on 142 ha ja sen kokonaissyvyys on 8 metriä. Ihastjärven lähivaluma-alueella on pääosin metsiä ja soita, eteläosissa peltoa. Tutkimusalueena on ollut Pienisaarista pohjoiseen sijaitseva 9 m:n syvänne. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan hyvä/tyydyttävä. | ||
| + | |||
| + | Ihastjärven vesi on ajoittain sameaa ja väriltään ruskeaa. Pohjanläheinen kerros on ajoittain hyvinkin sameaa ja voimakkaan ruskeaa. Happiongelmia järvessä on havaittu ja vähähappisuutta on ollut talviaikaan sekä pinta- että pohjakerroksissa. Pohjan läheinen kerros on ollut täysin hapeton kaksi kertaa kesäaikaan tutkimusjaksojen aikana. Hapen kyllästysaste oli vuoden 2009 tutkimuksissa 1 ja 4 metrin syvyydessä erinomainen, mutta pohjalla oli vakavia happiongelmia. Happipitoisuuden vaihtelut saattavat johtua veden osittaisesta kerrostuneisuudesta. Päällysveden klorofylli- ja fosforipitoisuuksien perusteella järvi on karuhko. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 7.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys oli erinomainen. Väriluku oli erinomainen 1 ja 4 metrin syvyydessä ja välttävä 8 metrissä. Kokonaisfosfori oli erinomainen tai hyvä eri mittaussyvyyksissä. Lehtivihreä oli hyvä. Happamuus vaihteli 6,65-7,26 välillä. Rautapitoisuus oli järven pohjalla korkea. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | + | Ihastjärveen on istutettu planktonsiikaa 2000 -luvulla. Muita perinteisiä kaloja löytyy: ahven, särki, lahna ja hauki. | |
| − | |||
| − | |||
| − | + | Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Mikkelin kaupunki, Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015 | |
Nykyinen versio 16. heinäkuuta 2013 kello 13.26
Järvi
Nimi: Ihastjärvi
Järvinumero: 14.932.1.007
Vesistöalue: Kyyveden lähialue (14.932)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 141,56 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 11,15 km11 150 m <br />
Korkeustaso: 104 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Ihastjärvi kuuluu Mikkelin kaupungin alueelle ja Kyyveden lähialueeseen. Järven pinta-ala on 142 ha ja sen kokonaissyvyys on 8 metriä. Ihastjärven lähivaluma-alueella on pääosin metsiä ja soita, eteläosissa peltoa. Tutkimusalueena on ollut Pienisaarista pohjoiseen sijaitseva 9 m:n syvänne. Tutkimustiedon mukaan järvi on rehevyystasoltaan rehevä. Virkistyskäyttö- ja yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan järvi kuuluu luokkaan hyvä/tyydyttävä.
Ihastjärven vesi on ajoittain sameaa ja väriltään ruskeaa. Pohjanläheinen kerros on ajoittain hyvinkin sameaa ja voimakkaan ruskeaa. Happiongelmia järvessä on havaittu ja vähähappisuutta on ollut talviaikaan sekä pinta- että pohjakerroksissa. Pohjan läheinen kerros on ollut täysin hapeton kaksi kertaa kesäaikaan tutkimusjaksojen aikana. Hapen kyllästysaste oli vuoden 2009 tutkimuksissa 1 ja 4 metrin syvyydessä erinomainen, mutta pohjalla oli vakavia happiongelmia. Happipitoisuuden vaihtelut saattavat johtua veden osittaisesta kerrostuneisuudesta. Päällysveden klorofylli- ja fosforipitoisuuksien perusteella järvi on karuhko.
Nykytila ja suojelu
Järvi on kuulunut alueelliseen järvien tila- ja käyttökelpoisuuskartoitukseen vuosina 1992-93 ja 2000-01. Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 7.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys oli erinomainen. Väriluku oli erinomainen 1 ja 4 metrin syvyydessä ja välttävä 8 metrissä. Kokonaisfosfori oli erinomainen tai hyvä eri mittaussyvyyksissä. Lehtivihreä oli hyvä. Happamuus vaihteli 6,65-7,26 välillä. Rautapitoisuus oli järven pohjalla korkea.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Ihastjärveen on istutettu planktonsiikaa 2000 -luvulla. Muita perinteisiä kaloja löytyy: ahven, särki, lahna ja hauki.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Mikkelin kaupunki, Kyyveden kalastusalue/ Käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2011-2015
