Ero sivun ”Puula (14.923.1.001)/Kälkänjoki” versioiden välillä

Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2013 kello 10.29

Tässä kohtaa Kälkänjoen valuma-alueen vedet laskee Siikaveteen ja edelleen Sikosalmen kautta Puulaan.

Valuma-alueella on turvetuotantoalueita, joista tuotantokunnossa yhteensä 294,3 ha ja kuntoonpanossa yhteensä 149,4 ha eli yhteensä 443,7 ha, tämä tieto on vuodelta 2008.

Kälkäjoen valuma-alueesta suurin osa sijaitsee Keski-Suomen puolella. Vesistöalueella on voimakasta piste- ja hajakuormitusta ja sen lisäksi Havujoessa on kalojen vaelluseste. Etelä-Savon puolella on vain Kälkäjoki, jonka pudotuskorkeus on 9,7 metriä ja pituus 12,5 km. Kälkäjoki on perattu maankuivatusta varten ja siinä ei ole toteutettu kalataloudellista kunnostusta. Sen yläpuolella on kunnostettu useita koskia järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueeksi.

Valuma-alueella on voimakasta metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta ja turvetuotantoa. Vesistöalue muodostaa monta ongelmaa, mutta samalla erittäin potentiaalisen järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueen. Vesistöalueella on järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueeksi soveltuvia virtavesiä yli 24 km. Kälkäjoen lisäksi muita merkittävimmät jokikohteita ovat: Taipaleenjoki, Havujoki, Latosjoki, Kivipuro, Valkeapuro, Hakosjoki ja Myllyjoki. Niiden merkitys Puulaveden järvitaimenkannalle on merkittävä.

Nykytila

Kälkäjoki 2: Keskisuuret turvemaiden joet ja näytteet otettu Kälkäjoen alaosan alueelta. Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 15.10.2012 ja tekijänä oli Savolab Oy Mikkelistä. Sameus ja kokonaisfosfori olivat hyvät. Väriluku oli välttävä ja happamuus eli pH oli 6,0. Näytteitä ovat ottaneet myös Keski-Suomen ELY ja Jyväskylän yo:n ympäristötutkimuskeskus.

Kälkäjoki 1: Näytteenottopiste on Siikaveden pohjoispuolella ja Kälkäjoen alaosan alueella. Viimeisin vedenlaatu tutkimus on tehty 16.10.2012 ja tekijänä Savolab Oy Mikkelistä. Happamuus (pH) oli 6,0. Kokonaisfosfori ja sameus (2,7) olivat hyvät. Väriluku oli välttävä. Näytteitä ovat ottaneet myös Keski-Suomen ELY ja Nab Labs Oulusta.

Hankesuunnitelma

Meneillään on hankesuunnitelma, jossa eri yhteistyö kumppanien kesken kartoitetaan Puulan länsiosan kuormitustekijöitä. Erityisenä huolenaiheena ovat olleet Puulan länsiosaan laskevan Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden vaikutus erityisesti Puulan Siikaveteen sekä turvetuotannon aiheuttamien vesistövaikutusten leviäminen laajemmalle alueelle Puulan vesistöalueella.

Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Mikkelin kaupunki

Nimi: Kälkänjoki
Vesialue: Puula (14.923.1.001)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Kunta: Joutsa
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisää/muokkaa

Sinun täytyy olla kirjautunut sisään, jotta voit muokata havaintoja

Tapahtumat

Puulan soutu -kirkkovenesoutukilpailu/ Rantatorin ranta, Satamatie 22/ Kangasniemi

17. elokuu 2013 00:00

Puula-Sport uistelu/ Rantatorin vierasvenesatama/ Kangasniemi

20. heinäkuu 2013 00:00

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Tapahtuma
-|Nimi=Puula Forum/ Kangasniemi
+|Nimi=Puulan soutu -kirkkovenesoutukilpailu/ Rantatorin ranta, Satamatie 22/ Kangasniemi
-|Alkaa=2013/07/17
+|Alkaa=2013/08/17
-|Loppuu=2013/07/17
+|Loppuu=2013/08/17
-|Lisätiedot=Kangasniemi -sali
-klo 12-16.30
 }}
+{{Tapahtuma
+|Nimi=Puula-Sport uistelu/ Rantatorin vierasvenesatama/ Kangasniemi
+|Alkaa=2013/07/20
+|Loppuu=2013/07/20
+}}
+{{Tapahtuma
+|Nimi=Puulan soutu -kirkkovenesoutukilpailu/ Rantatorin ranta, Satamatie 22/ Kangasniemi
+|Alkaa=2013/08/17
+|Loppuu=2013/08/17
+}}
+{{Tapahtuma
+|Nimi=Puula-Sport uistelu/ Rantatorin vierasvenesatama/ Kangasniemi
+|Alkaa=2013/07/20
+|Loppuu=2013/07/20
+}}
 {{Paikka
 |Nimi=Kälkänjoki
@@ Rivi 12: / Rivi 26: @@
 |Kuvaus=Tässä kohtaa Kälkänjoen valuma-alueen vedet laskee Siikaveteen ja edelleen Sikosalmen kautta Puulaan.
 Valuma-alueella on turvetuotantoalueita, joista tuotantokunnossa yhteensä 294,3 ha ja kuntoonpanossa yhteensä 149,4 ha eli yhteensä 443,7 ha, tämä tieto on vuodelta 2008.
+Kälkäjoen valuma-alueesta suurin osa sijaitsee Keski-Suomen puolella. Vesistöalueella on voimakasta piste- ja hajakuormitusta ja sen lisäksi Havujoessa on kalojen vaelluseste. Etelä-Savon puolella on vain Kälkäjoki, jonka pudotuskorkeus on 9,7 metriä ja pituus 12,5 km. Kälkäjoki on perattu maankuivatusta varten ja siinä ei ole toteutettu kalataloudellista kunnostusta. Sen yläpuolella on kunnostettu useita koskia järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueeksi.
+Valuma-alueella on voimakasta metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta ja turvetuotantoa. Vesistöalue muodostaa monta ongelmaa, mutta samalla erittäin potentiaalisen järvitaimenen
+lisääntymis- ja poikasalueen. Vesistöalueella on järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueeksi
+soveltuvia virtavesiä yli 24 km. Kälkäjoen lisäksi muita merkittävimmät jokikohteita ovat: Taipaleenjoki, Havujoki, Latosjoki, Kivipuro, Valkeapuro, Hakosjoki ja Myllyjoki. Niiden merkitys Puulaveden järvitaimenkannalle on merkittävä.
 ==Nykytila==
@@ Rivi 21: / Rivi 41: @@
 ==Hankesuunnitelma==
-Meneillään on hankesuunnitelma eri yhteistyö kumppanien kesken, jossa kartoitetaan Puulan länsiosan kuormitustekijöitä. Erityisenä huolenaiheena ovat olleet Puulan länsiosaan laskevan Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden vaikutus erityisesti Puulan Siikaveteen sekä turvetuotannon aiheuttamien vesistövaikutusten leviäminen laajemmalle alueelle Puulan vesistöalueella.
+Meneillään on hankesuunnitelma, jossa eri yhteistyö kumppanien kesken kartoitetaan Puulan länsiosan kuormitustekijöitä. Erityisenä huolenaiheena ovat olleet Puulan länsiosaan laskevan Kälkäjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden vaikutus erityisesti Puulan Siikaveteen sekä turvetuotannon aiheuttamien vesistövaikutusten leviäminen laajemmalle alueelle Puulan vesistöalueella.
-Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Mikkelin kaupunki
+Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Mikkelin kaupunki
 |Kunta=Joutsa
 |Koordinaatit=61.88004599, 26.3245940208
 |Ylläpito=Tavallinen käyttäjä
 }}