Ero sivun ”Valkeajärvi (35.722.1.026)” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| − | Valkeajärvellä elää monia lintu- ja kalalajeja. Kaloista järvessä elää ainakin ahven, särki, hauki, kiiski, muikku, siika, made ja | + | Valkeajärvellä elää monia lintu- ja kalalajeja. Kaloista järvessä elää ainakin ahven, särki, hauki, kiiski, muikku, siika, made ja salakka. |
| − | Vesilinnuista järvellä pesii kuikka, telkkä, sinisorsa, selkälokki, kalalokki, rantasipi ja kalatiira. Lisäksi järvellä vierailee usein laulujoutsenia ja joskus myös kaakkureita ja naurulokkeja. Isokoskeloita | + | Vesilinnuista järvellä pesii kuikka, telkkä, sinisorsa, selkälokki, kalalokki, harmaalokki, rantasipi ja kalatiira. Lisäksi järvellä vierailee usein laulujoutsenia ja joskus myös kaakkureita ja naurulokkeja. Isokoskeloita näkee toisinaan, pesinnöistä ei ole tietoa. Lisäksi rantametsissä elää kirjava joukko eri lintuja kuten västäräkki, kirjosieppo, tali-, sini, hömö- ja töyhtötiainen, harmaasieppo, leppälintu, puukiipijä, laulurastas, mustarastas, punakylkirastas, räkättirastas ja räystäspääsky. |
Keväisin kuuluu usein teeren pulinaa rantametsästä ja lehtokurppa lentää usein soidinlentoaan järven yllä rantaa seuraten. | Keväisin kuuluu usein teeren pulinaa rantametsästä ja lehtokurppa lentää usein soidinlentoaan järven yllä rantaa seuraten. | ||
| − | Valkeajärven tunnuslintu ja monen mökkiläisen lempilintu on kuikka. Tämä uljas kalastaja on kuulunut pesimälajistoon luultavasti jo alusta alkaen. Kuikat saapuvat lähes poikkeuksetta parin päivän sisään jäiden lähdöstä. Jos jäiden lähtö myöhästyy, kuikat laskeutuvat sulapaikkoihin odottelemaan. Kuikkaa kunnioitetaan Valkeajärvellä syvästi ja laji onkin voittanut osan ihmipelostaan ja pesiikin paikka paikoin melko lähellä mökkejä. Lisäksi kuikat tulevat yllättävänkin lähelle uteliaina tarkkailemaan ihmisten touhuja. Tällaista käytöstä tuskin on muualla kuin järvellä, jossa kuikka on todellinen järven symboli ja ihailun kohde. | + | Valkeajärven tunnuslintu ja monen mökkiläisen lempilintu on kuikka. Tämä uljas kalastaja on kuulunut pesimälajistoon luultavasti jo alusta alkaen. Kuikat saapuvat lähes poikkeuksetta parin päivän sisään jäiden lähdöstä. Jos jäiden lähtö myöhästyy, kuikat laskeutuvat sulapaikkoihin odottelemaan. Kuikkaa kunnioitetaan Valkeajärvellä syvästi ja laji onkin voittanut osan ihmipelostaan ja pesiikin paikka paikoin melko lähellä mökkejä. Lisäksi kuikat tulevat yllättävänkin lähelle uteliaina tarkkailemaan ihmisten touhuja. Tällaista käytöstä tuskin on muualla kuin järvellä, jossa kuikka on todellinen järven symboli ja ihailun kohde, jonka annetaan elää rauhassa. |
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 7. tammikuuta 2014 kello 18.36
Järvi
Nimi: Valkeajärvi
Järvinumero: 35.722.1.026
Vesistöalue: Koljonselän alue (35.722)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 116,55 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 9,39 km9 390 m <br />
Korkeustaso: 115,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Jämsä
Maakunta: Keski-Suomen maakunta
ELY-keskus: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Valkeajärvi on hyvin kirkas ja syvä järvi. Se on niukkaravinteinen eli oligotrofinen järvi, joka on säästynyt melko hyvin rehevöitymiseltä. Valkeajärvi on kalaisa järvi, jossa elää monia eri kalalajeja. Valkeajärven tunnuslintu on kuikka, joka on kuulunut pesimälajistoon vuosisatojen ajan, luultavasti järven alku-ajoista saakka. Valkeajärvi pysyy melko suuren koonsa vuoksi sulana usein joulukuulle saakka. Keväällä jäät lähtevät yleensä vapun aikoihin. Jo ennen vappua muodostuu järveen sulapaikkoja virta-paikkoihin. Valkeajärven rannalla on kesämökkejä, mutta ne sijitsevat melko harvassa ja luonnntilaista metsää on lähes joka paikassa.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Valkeajärvellä elää monia lintu- ja kalalajeja. Kaloista järvessä elää ainakin ahven, särki, hauki, kiiski, muikku, siika, made ja salakka.
Vesilinnuista järvellä pesii kuikka, telkkä, sinisorsa, selkälokki, kalalokki, harmaalokki, rantasipi ja kalatiira. Lisäksi järvellä vierailee usein laulujoutsenia ja joskus myös kaakkureita ja naurulokkeja. Isokoskeloita näkee toisinaan, pesinnöistä ei ole tietoa. Lisäksi rantametsissä elää kirjava joukko eri lintuja kuten västäräkki, kirjosieppo, tali-, sini, hömö- ja töyhtötiainen, harmaasieppo, leppälintu, puukiipijä, laulurastas, mustarastas, punakylkirastas, räkättirastas ja räystäspääsky. Keväisin kuuluu usein teeren pulinaa rantametsästä ja lehtokurppa lentää usein soidinlentoaan järven yllä rantaa seuraten.
Valkeajärven tunnuslintu ja monen mökkiläisen lempilintu on kuikka. Tämä uljas kalastaja on kuulunut pesimälajistoon luultavasti jo alusta alkaen. Kuikat saapuvat lähes poikkeuksetta parin päivän sisään jäiden lähdöstä. Jos jäiden lähtö myöhästyy, kuikat laskeutuvat sulapaikkoihin odottelemaan. Kuikkaa kunnioitetaan Valkeajärvellä syvästi ja laji onkin voittanut osan ihmipelostaan ja pesiikin paikka paikoin melko lähellä mökkejä. Lisäksi kuikat tulevat yllättävänkin lähelle uteliaina tarkkailemaan ihmisten touhuja. Tällaista käytöstä tuskin on muualla kuin järvellä, jossa kuikka on todellinen järven symboli ja ihailun kohde, jonka annetaan elää rauhassa.
