Ero sivun ”Sääksjärvi (18.062.1.001)” versioiden välillä
| Rivi 40: | Rivi 40: | ||
Sääksjärven vesikasvillisuus on tyypillistä rehevän järven kasvillisuutta. Rantoja | Sääksjärven vesikasvillisuus on tyypillistä rehevän järven kasvillisuutta. Rantoja | ||
kiertää ilmaversoisvyöhyke, joka koostuu pääosin järviruo’osta, järvikortteesta ja | kiertää ilmaversoisvyöhyke, joka koostuu pääosin järviruo’osta, järvikortteesta ja | ||
| + | saroista. Näiden edestä ulapallepäin mentäessä alkaa ulpukkavyöhyke. Ulpukoiden | ||
| + | joukossa on rannan lähellä hyvinkin runsaasti uistinvitaa. Samoin kasvustoissa havaittiin | ||
| + | palpakkoja ja lummetta. Lummetta on myös keskemmällä järveä yksittäisissä | ||
| + | rykelmissä. Tällaisia kasvustoja havaittiin ainakin 7 kpl. Ilmakuva alueelta vastaa | ||
| + | hyvin todellisuutta ja sen perusteella piirrettiin Sääksjärven vesikasvillisuuden esiintymisrajat | ||
| + | karttaan | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Versio 10. helmikuuta 2014 kello 15.39
Järvi
Nimi: Sääksjärvi
Järvinumero: 18.062.1.001
Vesistöalue: Saarenniitynojan valuma-alue (18.062)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)
Perustiedot
Pinta-ala: 40,38 ha
Syvyys: 4,59 m
Keskisyvyys: 2,34 m
Tilavuus: 946 650 m³9,4665e-4 km³ <br />946 650 000 l <br />
Rantaviiva: 3,33 km3 330 m <br />
Korkeustaso: 71,7 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Sääksjärvi on pinta-alaltaan 0,4 km2 ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen (tarkemmin Piurunjoen valuma-alueella). Sääksjärven keskisyvyys on 2,2 m ja suurin syvyys 4,7 m. Valuma-alueen pinta-ala on 3,9 km2. Sääksjärven valuma-alueesta noin 63 % on metsää, 17 % suota ja 9 % peltoa.
Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Sääksjärven vesi on kuulunut luokkaan välttävä vuosina 2000 - 2003. Sääksjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 44 μg/l vuonna 2003. Tämän perusteella Sääksjärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi. Klorofyllipitoisuus (46 μg/l) kuvastaa samoin rehevyyttä. Sääksjärvi kerrostuu, mutta lämpötiloissa ei ole suurta eroa syvyyksien välillä. Pinnassa lämpötila oli 20 °C ja n. kolmen metrin syvyydessä 18,7 °C. Happipitoisuus oli 8,5 mg/l yhden metrin ja 4,6 mg/l kolmen metrin syvyydessä. Veden pH oli lähes neutraali. Sääksjärven näkösyvyys oli 1,4 ja sameus 4,7 FNU.
Sääksjärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 40 - 50 μg/l vuosina 1991 - 2003. Selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä kokonaisfosforipitoisuukUudenmaan ympäristökeskuksen raportteja 3 | 2008 27 sissa ei ole havaittavissa. Vuonna 2005 pitoisuus oli selvästi aiempaa korkeampi (66 μg/l).
Sääksjärven pintaveden klorofyllipitoisuus on vaihdellut suuresti eri vuosina. Vuonna 1993 se oli 17 μg/l. Tästä eteenpäin klorofyllipitoisuus on vähitellen noussut, ollen korkeimmillaan (150 μg/l) vuonna 2005. Myös vuonna 2002 pitoisuus oli korkea (kuva 11). Levähaittarekisterin mukaan Sääksjärvellä on ollut havaittava sinileväkukinta vuonna 2001 ja 2002, vuonna 2002 vedessä oli myös limalevää. Samoin vuoden 2003 runsas kukinta koostui limalevästä ja sinilevistä. Sääksjärven kasviplankton koostui lähes kokonaan limalevästä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Sinilevistä yleisinä ovat olleet Anabaena- ja Woronichinia-suvut.
Kesäaikana järven happipitoisuus on laskenut lähes nollaan vuosina 2001 - 2002. Myös talvisin on esiintynyt happikatoja vuosina 2002, 2003 ja 2005. Talvella 2002 - 2003 havaittiin Sääksjärvellä kalakuolema.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Sääksjärven vesikasvillisuus on tyypillistä rehevän järven kasvillisuutta. Rantoja kiertää ilmaversoisvyöhyke, joka koostuu pääosin järviruo’osta, järvikortteesta ja saroista. Näiden edestä ulapallepäin mentäessä alkaa ulpukkavyöhyke. Ulpukoiden joukossa on rannan lähellä hyvinkin runsaasti uistinvitaa. Samoin kasvustoissa havaittiin palpakkoja ja lummetta. Lummetta on myös keskemmällä järveä yksittäisissä rykelmissä. Tällaisia kasvustoja havaittiin ainakin 7 kpl. Ilmakuva alueelta vastaa hyvin todellisuutta ja sen perusteella piirrettiin Sääksjärven vesikasvillisuuden esiintymisrajat karttaan
Asutus ja vesistön käyttötavat
Vuonna 1991 Sääksjärven valuma-alueella asui 100 vakituista asukasta ja kesämökkejä oli järven rannalla 10 - 15 kpl. Vuonna 2005 kesämökkien määrä oli 29 kpl. Haja-asutuksen määrä tulee myös kasvamaan. Sääksjärvellä on sekä kunnan yleinen että kylän yhteisranta.
