Sääksjärvi (18.062.1.001)

946 650 m³ <br />9,4665e-4 km³ <br />946 650 000 l <br /> 3 330 m <br />

Sääksjärvi on keskikokoinen järvi Porvoonjoki (18) -päävesistössä. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa ja kuuluu Uudenmaan ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Sääksjärvi
Järvinumero: 18.062.1.001
Vesistöalue: Saarenniitynojan valuma-alue (18.062)
Päävesistö: Porvoonjoki (18)

Perustiedot

Pinta-ala: 40,38 ha
Syvyys: 4,59 m
Keskisyvyys: 2,34 m
Tilavuus: 946 650 m³9,4665e-4 km³ <br />946 650 000 l <br />
Rantaviiva: 3,33 km3 330 m <br />
Korkeustaso: 71,7 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Mäntsälä
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Sääksjärvi (18.062.1.001)/­Sääksjärven uimaranta

3. heinäkuu 2014 14:22

Kuva

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Sääksjärvi on pinta-alaltaan 0,4 km2 ja se kuuluu Porvoonjoen valuma-alueeseen (tarkemmin Piurunjoen valuma-alueella). Sääksjärven keskisyvyys on 2,2 m ja suurin syvyys 4,7 m. Valuma-alueen pinta-ala on 3,9 km2. Sääksjärven valuma-alueesta noin 63 % on metsää, 17 % suota ja 9 % peltoa. (Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.)

Nykytila ja suojelu

Pintavesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaisesti Sääksjärven vesi on kuulunut luokkaan välttävä vuosina 2000 - 2003. Sääksjärven kokonaisfosforipitoisuus oli 44 μg/l vuonna 2003. Tämän perusteella Sääksjärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi. Klorofyllipitoisuus (46 μg/l) kuvastaa samoin rehevyyttä. Sääksjärvi kerrostuu, mutta lämpötiloissa ei ole suurta eroa syvyyksien välillä. Pinnassa lämpötila oli 20 °C ja n. kolmen metrin syvyydessä 18,7 °C. Happipitoisuus oli 8,5 mg/l yhden metrin ja 4,6 mg/l kolmen metrin syvyydessä. Veden pH oli lähes neutraali. Sääksjärven näkösyvyys oli 1,4 ja sameus 4,7 FNU.

Sääksjärven pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on vaihdellut välillä 40 - 50 μg/l vuosina 1991 - 2003. Selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä kokonaisfosforipitoisuuksissa ei ole havaittavissa. Vuonna 2005 pitoisuus oli selvästi aiempaa korkeampi(66 μg/l).

Sääksjärven pintaveden klorofyllipitoisuus on vaihdellut suuresti eri vuosina. Vuonna 1993 se oli 17 μg/l. Tästä eteenpäin klorofyllipitoisuus on vähitellen noussut,ollen korkeimmillaan (150 μg/l) vuonna 2005. Myös vuonna 2002 pitoisuus oli korkea (kuva 11). Levähaittarekisterin mukaan Sääksjärvellä on ollut havaittava sinileväkukinta vuonna 2001 ja 2002, vuonna 2002 vedessä oli myös limalevää. Samoin vuoden 2003 runsas kukinta koostui limalevästä ja sinilevistä. Sääksjärven kasviplankton koostui lähes kokonaan limalevästä vuoden 1991 tutkimuksen mukaan. Sinilevistä yleisinä ovat olleet Anabaena- ja Woronichinia-suvut.

Kesäaikana järven happipitoisuus on laskenut lähes nollaan vuosina 2001 - 2002. Myös talvisin on esiintynyt happikatoja vuosina 2002, 2003 ja 2005. Talvella 2002 - 2003 havaittiin Sääksjärvellä kalakuolema.

Tehdyt toimenpiteet: Sääksjärvellä on tehty useita hoitotoimenpiteitä, jotta järven tila paranisi. Sääksjärvellä on mm. niitetty vesikasveja vuonna 2002 ja on tarkoitus niittää jatkossakin. Kalaston rakennetta on koetettu muuttaa nuottaamalla vuosina 2002 ja 2003. Talvella 2002 - 2003 järvestä ruopattiin 3 600 m3 sedimenttiä pois. Ruoppaus tehtiin kahdessa mataloituneessa lahdessa ja sedimenttiä poistettiin n. 0,5 m:n syvyydeltä. Sääksjärveen laskevaan Kutinsuonojaan rakennettiin pohjapato ja selkeytysallas. Sääksjärven- Metsäkulman alueelle on suunniteltu vesiosuuskunnan keskitetty vesijohtoverkosto (Heikkinen 2003).

Sääksjärvellä on ollut useita EU-hankkeita. Rahoitus hankkeisiin on saatu Sampo ry:n kautta ALMA-rahana.

• Sääksjärven kunnostus, Mäntsälä: Hankkeen tavoitteena oli Sääksjärven veden laadun parantaminen ja kalakannan elvyttäminen. Toimenpiteinä käytettiin ruoppausta ja hoitokalastusta. Lisäksi rantoja kunnostettiin ja valuma-alueen ravinnevalumia yritettiin.

• Sääksjärven vesihuoltohanke, esisuunnitelma, Mäntsälä: Hankkeessa tehtiin Mäntsälän Sääksjärven alueelle vesihuollon yleissuunnitelma, jonka avulla voidaan rakentaa keskitetty vesi- ja viemäriverkosto alueelle.

Yhteenveto Sääksjärven tilasta: Sääksjärvi on rehevä järvi, jonka kokonaisfosforipitoisuus on pysynyt samalla tasolla 1990-luvulta lähtien. Klorofyllipitoisuus taas on vaihdellut paljonkin. Leväkukintoja on esiintynyt säännöllisesti vuodesta 2001 eteenpäin. Sääksjärven rantoja ja lahdelmia peittää runsas ulpukka- ja uistinvitakasvusto. Kasvillisuus hankaloittaa paikoin järven virkistyskäyttöä. Sääksjärven itäosassa lumpeita on levinnyt myös keskemmälle järveä. Rehevöitymisestä kertovat myös kesäiset ja talviset happikadot. Yleistä virkistyshyötyä antavat sekä kunnan yleinen että kylän yhteinen ranta. Käyttäjiä järvellä on arvioitu olevan satoja tai tuhansia. Paikallista aktiviteettia edustaa Sääksjärven osakaskunta. Sääksjärven itärannasta alkaa suoraan Natura-alue .(Uudenmaan Ympäristökeskuksen raportteja 3/2008. Mäntsälän järvien kunnostuksen yleissuunnitelma. Anne - marie Hagman, Katariina Serenius ja Sari Rajajärvi.)

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

Sääksjärven vesikasvillisuus on tyypillistä rehevän järven kasvillisuutta. Rantoja kiertää ilmaversoisvyöhyke, joka koostuu pääosin järviruo’osta, järvikortteesta ja saroista. Näiden edestä ulapallepäin mentäessä alkaa ulpukkavyöhyke. Ulpukoiden joukossa on rannan lähellä hyvinkin runsaasti uistinvitaa. Samoin kasvustoissa havaittiin palpakkoja ja lummetta. Lummetta on myös keskemmällä järveä yksittäisissä rykelmissä. Tällaisia kasvustoja havaittiin ainakin 7 kpl.

Vuoden 2001 koekalastusten mukaan Sääksjärven kalastosta on 43 % särkiä ja 3 % lahnoja lukumäärän ja 58 % ja 6 % massan perusteella laskettuna. Järvessä esiintyy myös ahventa, kiiskeä, haukea ja siikaa. Ahvenia oli selvästi eniten (443 kpl) 10 mm:n silmäkoon verkoissa. Tämä kertoo järvessä olevan aika pienikokoista ahventa. Vuonna 2002 Sääksjärvellä nuotattiin kahdeksan vetoa ja saaliiksi saatiin 4 150 kg kalaa. Pinta-alaa kohden laskettuna tämä vastaa 104 kg/ha. Kokonaissaaliista särkiä oli lukumäärän perusteella 59 % ja massan perusteella 69 %. Lahnojen vastaavat osuudet olivat 8 % ja 15 % Myös vuonna 2003 nuotattiin. Tällöin kalaa saatiin yhteensä 2 150 kg eli 54 kg/ha. Vuonna 2005 kalaa saatiin 35 kg/ha. Vuoden 2003 kuormittajaselvityksen mukaan Sääksjärven pohjaeläimistö koostuu pääosin surviaissääsken toukista (32 %) ja harvasukasmadoista (29 %) (Kurikkala 2003).

Asutus ja vesistön käyttötavat

Vuonna 1991 Sääksjärven valuma-alueella asui 100 vakituista asukasta ja kesämökkejä oli järven rannalla 10 - 15 kpl. Vuonna 2005 kesämökkien määrä oli 29 kpl. Haja-asutuksen määrä tulee myös kasvamaan. Sääksjärvellä on sekä kunnan yleinen että kylän yhteisranta.

Haja-asutus oli suurin yksittäinen kuormittaja vuonna 1991. Sen osuus laskennallisesta fosforikuormituksesta oli n. 45 %. Peltoviljelyn osuus oli n. 20 % ja metsätalouden 1,5 % (Henriksson ja Myllyvirta 1991). Sääksjärvelle tehtiin uusi kuormittajaselvitys vuonna 2003. Verrattaessa uudempaa selvitystä vuoden 1991 tutkimukseen huomataan, että luonnonhuuhtouma olisikin suurin kuormittaja (36 %), haja- ja loma-asutuksen osuus olisi vähentynyt (27 %), peltoviljelyn osuus olisi 17 % ja metsätalouden 13 %. Kuitenkin esim. haja- ja loma-asutuksen määrä on kasvanut. Syy johtunee laskennallisista eroista.