Ero sivun ”Kiuruvesi (04.523.1.001)” versioiden välillä
p (Tekstin korvaus – ”km2” muotoon ”km²”) |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| − | Kiuruvesi sijaitsee [[Kiuruvesi (kunta)|samannimisessä kunnassa]] Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven ala on | + | Kiuruvesi -järvi sijaitsee [[Kiuruvesi (kunta)|samannimisessä kunnassa]] Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven ala on 14,3 km² ja rantaviivaa luodekaakkosuuntaisella pitkittäisellä järvellä on noin 65 km. Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,4 m ja suurin syvyys 8,0 m. Matalan, alle yhden metrin vyöhykkeen pinta-ala on noin puolet järven kokonaispinta-alasta ja järvelle tyypillisiä ovatkin laajalti matalat, umpeutuvat lahtialueet. |
Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 14 km. Kapeahkot salmet jakavat järven useaan altaaseen, joista suurimmat ovat Ruutananselkä ja Ryönänselkä. Järvessä on useita saaria, joista suurin on Lapinsaari (43 ha). | Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 14 km. Kapeahkot salmet jakavat järven useaan altaaseen, joista suurimmat ovat Ruutananselkä ja Ryönänselkä. Järvessä on useita saaria, joista suurin on Lapinsaari (43 ha). | ||
| − | Valuma-alueen ala on | + | Valuma-alueen ala on järven luusuaan rajattuna on mukaan lukien 1415 km², josta vettä 4,7 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen [[Koskenjoen valuma-alue (04.56)|Koskenjoen valuma-alue]], 669 km². |
Kiuruveden vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1986 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N43+88,46 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 132 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N43+ 90,30 m (toukokuussa 2000) ja alin N43+87,96 m (huhtikuussa 1987), joten äärivaihtelu on ollut 236 cm. | Kiuruveden vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1986 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N43+88,46 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 132 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N43+ 90,30 m (toukokuussa 2000) ja alin N43+87,96 m (huhtikuussa 1987), joten äärivaihtelu on ollut 236 cm. | ||
Versio 26. maaliskuuta 2014 kello 09.47
Järvi
Nimi: Kiuruvesi
Järvinumero: 04.523.1.001
Vesistöalue: Kiuruveden alue (04.523)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 431,62 ha
Syvyys: 8 m
Keskisyvyys: 1,4 m
Tilavuus: 20 096 600 m³0,0201 km³ <br />20 096 600 000 l <br />
Rantaviiva: 65,44 km65 440 m <br />
Korkeustaso: 88,4 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kiuruvesi (kunta), Iisalmi
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Kiuruvesi -järvi sijaitsee samannimisessä kunnassa Pohjois-Savossa, Vuoksen vesistön Iisalmen reitillä. Järven ala on 14,3 km² ja rantaviivaa luodekaakkosuuntaisella pitkittäisellä järvellä on noin 65 km. Järvi on hyvin matala, keskisyvyys on vain 1,4 m ja suurin syvyys 8,0 m. Matalan, alle yhden metrin vyöhykkeen pinta-ala on noin puolet järven kokonaispinta-alasta ja järvelle tyypillisiä ovatkin laajalti matalat, umpeutuvat lahtialueet.
Järvi suuntautuu kaakosta lounaaseen, pituutta on 14 km. Kapeahkot salmet jakavat järven useaan altaaseen, joista suurimmat ovat Ruutananselkä ja Ryönänselkä. Järvessä on useita saaria, joista suurin on Lapinsaari (43 ha).
Valuma-alueen ala on järven luusuaan rajattuna on mukaan lukien 1415 km², josta vettä 4,7 %. Valtaosan valuma-alueesta muodostaa yläpuolinen Koskenjoen valuma-alue, 669 km².
Kiuruveden vedenkorkeuksia on SYKEn rekisterissä vuodesta 1986 alkaen. Keskivedenkorkeus on ollut N43+88,46 m ja keskimääräinen vuotuinen vaihtelu 132 cm. Ylin vedenkorkeus on ollut N43+ 90,30 m (toukokuussa 2000) ja alin N43+87,96 m (huhtikuussa 1987), joten äärivaihtelu on ollut 236 cm.
Kiuruvettä on säännöstelty jo vuodesta 1906. Säännöstely hoidetaan Kiurujoen Saarikoskessa olevalla padolla. Vedenpinta pyritään pitämään yleensä tavoitetasolla N43+88,40 m. Ennen kevättulvan tuloa pintaa lasketaan 0,4 m varastotilan tekemiseksi järveen. Kevättulvalla pato on pidettävä täysin auki, kun vedenpinta on tavoitetason N43+88,40 m yläpuolelle.
