Ero sivun ”Mustialanlammi (35.935.1.001)” versioiden välillä
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
Suurin syvyys 15m, näkösyvyys keskimäärin 0,6m | Suurin syvyys 15m, näkösyvyys keskimäärin 0,6m | ||
− | == | + | ==Päiväkirja== |
+ | |||
+ | 29.8.2013 | ||
+ | |||
+ | Mustialan saunan laiturilta nousi hopeisella lusikalla ensimmäisellä heitolla tällainen pieni, muutaman sadan gramman painoinen hauki (vaikka järvessä ei pitänyt haukia ollakaan?). Pikkuinen pääsi takaisin kasvamaan. | ||
+ | |||
+ | [[Tiedosto:Minihauki.png]] | ||
+ | |||
+ | |||
+ | |||
+ | |||
+ | 13.4.2014 klo 20:35 | ||
+ | |||
+ | Mustialanlammista nousi 4,5 kg hauki. | ||
+ | Leuto tuuli Etelästä, jäät lähteneet n. viikko sitten. | ||
+ | Lusikalla selästä kiinni, parin metrin vedestä, pohjakasvuston joukosta. | ||
+ | |||
+ | [[Tiedosto:Hauki.png]] | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== |
Nykyinen versio 13. huhtikuuta 2014 kello 22.16
Järvi
Nimi: Mustialanlammi
Järvinumero: 35.935.1.001
Vesistöalue: Kaukjärven valuma-alue (35.935)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 22,72 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 2,47 km2 470 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tammela
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Runsasravinteinen eli eutrofinen järvi.
Veden sameus vähentää kasvillisuudelle ja leville sopivan vyöhykkeen pinta-alaa - rantojen kasvittuminen ei vakava ongelma. Riuskanojan allas vähentää järveen tulevaa kuormitusta. Pieni vesitilavuus nopeuttaa järven toipumista kuormituksen vähentämisen tai kunnostustoimenpiteiden jälkeen.
Nykytila ja suojelu
Maatalousmaan osuus valuma-alueesta korkea (ravinteet, kiintoaines). Peltomaiden savimaa melko eroosioherkkää, saven pieni raekoko hidastaa uudelleen laskeutumista. Veden nykyiset ravinnepitoisuudet korkeat.
Jatkuva alusveden hapettomuus ylläpitää fosforin liukenemista pohjasedimentistä vesimassaan. Keväisin ja syksyisin veden vajavaiset täyskierrot tuovat alusveteen liuenneita ravinteita päällysveteen ja levien saataville.
Hapeton kerros voi ulottua jopa 4 metriin. Pitkien jääpeitteisten kausien aikana hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia.
Huomattavan suuria leväesiintymiä kesäisin. Leväpiikit voivat olla lähes täysin sinilevien aiheuttamia. Levämaksimeja esiintyy säännöllisesti.
Mustialanlammin synvänteeseen on vuonna 2004 toteutettu noin 3 hehtaarin alalle pohjasedimentin kipsauskäsittely. Käsittelyn tarkoituksena on estää sedimentin ravinteiden, kuten fosforin, liukeneminen veteen. Kipsimassan tarkoitus on sitoa veden sisältämää orgaanista ainesta pohjasedimenttiin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Hauki, ahven, särki
Asutus ja vesistön käyttötavat
Virkistyskäyttöluokka: välttävä
Kalavesiluokka: huono
Raakavesiluokka: huono
Yleisluokka: välttävä
Suurin syvyys 15m, näkösyvyys keskimäärin 0,6m
Päiväkirja
29.8.2013
Mustialan saunan laiturilta nousi hopeisella lusikalla ensimmäisellä heitolla tällainen pieni, muutaman sadan gramman painoinen hauki (vaikka järvessä ei pitänyt haukia ollakaan?). Pikkuinen pääsi takaisin kasvamaan.
13.4.2014 klo 20:35
Mustialanlammista nousi 4,5 kg hauki. Leuto tuuli Etelästä, jäät lähteneet n. viikko sitten. Lusikalla selästä kiinni, parin metrin vedestä, pohjakasvuston joukosta.
Aiheesta muualla
http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=mustialanlammi
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2008/32008/eilavarj.pdf