Ero sivun ”Armijärvi (35.237.1.002)” versioiden välillä
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Järvi on tyypillinen pohjavesijärvi, jonka ranta on hyvin jyrkkärakenteinen. Vedenvaihtuvuus on heikkoa, mutta vesimäärää lisäävät pohjassa olevat lähteet. Järvestä kulkee putkiyhteys matalampana olevaan Lehijärveen. Alue kuuluu osana valtakunnallisesti arvokkaaseen Lehijärven kulttuurimaisemaan. Järvi sijaitsee Kalvolantien 130 (entinen kolmostie) varrella. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Järven suojelemiseksi perustettiin 1981 Armijärven suojeluyhdistys. Järven kala- ja rapukantojen joukkokuolema ja voimakkaat leväkukinnat herättivät kylän asukkaissa huolestuneisuutta, joten yhdistys perustettiin. | ||
| + | |||
| + | Järven tilaa seurattiin pitkään biologisin kokein. Kunnostustoimia on tehty useita vuosien varrella: | ||
| + | |||
| + | 1985 veden kemiallinen käsittely alumiini- ja ferrosulfaattijauheilla. | ||
| + | 1988 viemäriverkostojen rakentaminen järven ympärille ja kiinteistöjen liittäminen siihen. | ||
| + | 1988 mattojenpesupaikkojen rakentaminen kuivalle maalle. | ||
| + | 1990 alusveden pumppaus viemäriverkostoon. | ||
| + | 1991 ja 1993 veden kemiallinen käsittely alumiini- ja ferrosulfaatilla. | ||
| + | 1993 alusveden hapetus suihkuttamalla ilmaan | ||
| + | 1994 roskakalan pyynti. | ||
| + | 1995 veden kemiallinen käsittely nestemäisellä alumiinikloridilla. | ||
| + | 1996-2008 roskakalan pyynti joka toinen vuosi ja pintaveden kierrättäminen. | ||
| + | |||
| + | Lisäksi muita toimenpiteitä on tehty, joihin lukeutuu esim. itseistutettuja petokalojen poikasia ja rantojen siistimistä. | ||
| + | |||
| + | Järvi on nykyisin hyvässä kunnossa. Syvänteiden happipitoisuuden vähäisyys on kuitenkin yhä ongelma varsinkin talvisin. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Järven eläimistöön kuuluu mm. ahven, hauki, karppi, lahna ja rapu. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Nihattulan kylässä asutus järven ympärillä on nauhamaista Armijärventien varrella. Järvellä on yksi pieni yleinen uimaranta Mäntymäentien varrella. | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
| + | |||
| + | 1700-luvulla järven etelärannalle perustettiin pieni kylä, joka ilmeisesti poltettiin Isovihan aikoihin. 1800-luvulla asutus siirtyi järven länsirannalle. Tsaarin aikoihin järven itärannalle rakennettiin suuria kenttäleipomoita täyttämään kylään sijoittuneiden tuhansien venäläissotilaiden tarpeet. | ||
| + | |||
| + | Emil Aaltosen kenkätehdas sai alkunsa kylässä 1900-luvun alussa, mutta tuhoutui tulipalossa. Tehdas siirtyi tulipalon jälkeen Tampereelle. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | *[http://www.hamewiki.fi/wiki/nihattula] (Hämewiki) | ||
| + | *[http://www.linnaseutu.fi/nihattula/index.html] (Linnaseutu.fi) | ||
Nykyinen versio 12. toukokuuta 2014 kello 15.40
Järvi
Nimi: Armijärvi
Järvinumero: 35.237.1.002
Vesistöalue: Leteenojan valuma-alue (35.237)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 9,08 ha
Syvyys: 9,1 m
Keskisyvyys: 4,61 m
Tilavuus: 418 490 m³4,1849e-4 km³ <br />418 490 000 l <br />
Rantaviiva: 1,67 km1 670 m <br />
Korkeustaso: 88 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hattula
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Järvi on tyypillinen pohjavesijärvi, jonka ranta on hyvin jyrkkärakenteinen. Vedenvaihtuvuus on heikkoa, mutta vesimäärää lisäävät pohjassa olevat lähteet. Järvestä kulkee putkiyhteys matalampana olevaan Lehijärveen. Alue kuuluu osana valtakunnallisesti arvokkaaseen Lehijärven kulttuurimaisemaan. Järvi sijaitsee Kalvolantien 130 (entinen kolmostie) varrella.
Nykytila ja suojelu
Järven suojelemiseksi perustettiin 1981 Armijärven suojeluyhdistys. Järven kala- ja rapukantojen joukkokuolema ja voimakkaat leväkukinnat herättivät kylän asukkaissa huolestuneisuutta, joten yhdistys perustettiin.
Järven tilaa seurattiin pitkään biologisin kokein. Kunnostustoimia on tehty useita vuosien varrella:
1985 veden kemiallinen käsittely alumiini- ja ferrosulfaattijauheilla. 1988 viemäriverkostojen rakentaminen järven ympärille ja kiinteistöjen liittäminen siihen. 1988 mattojenpesupaikkojen rakentaminen kuivalle maalle. 1990 alusveden pumppaus viemäriverkostoon. 1991 ja 1993 veden kemiallinen käsittely alumiini- ja ferrosulfaatilla. 1993 alusveden hapetus suihkuttamalla ilmaan 1994 roskakalan pyynti. 1995 veden kemiallinen käsittely nestemäisellä alumiinikloridilla. 1996-2008 roskakalan pyynti joka toinen vuosi ja pintaveden kierrättäminen.
Lisäksi muita toimenpiteitä on tehty, joihin lukeutuu esim. itseistutettuja petokalojen poikasia ja rantojen siistimistä.
Järvi on nykyisin hyvässä kunnossa. Syvänteiden happipitoisuuden vähäisyys on kuitenkin yhä ongelma varsinkin talvisin.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven eläimistöön kuuluu mm. ahven, hauki, karppi, lahna ja rapu.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Nihattulan kylässä asutus järven ympärillä on nauhamaista Armijärventien varrella. Järvellä on yksi pieni yleinen uimaranta Mäntymäentien varrella.
Tarut ja tositarinat
1700-luvulla järven etelärannalle perustettiin pieni kylä, joka ilmeisesti poltettiin Isovihan aikoihin. 1800-luvulla asutus siirtyi järven länsirannalle. Tsaarin aikoihin järven itärannalle rakennettiin suuria kenttäleipomoita täyttämään kylään sijoittuneiden tuhansien venäläissotilaiden tarpeet.
Emil Aaltosen kenkätehdas sai alkunsa kylässä 1900-luvun alussa, mutta tuhoutui tulipalossa. Tehdas siirtyi tulipalon jälkeen Tampereelle.
