Ero sivun ”Nilakka (14.731.1.001)” versioiden välillä
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
− | Nilakka on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Pielaveden, Keiteleen ja Tervon kuntien alueella Pohjois-Savossa.Järven pinta-ala on 168 km² ja pinnankorkeus 102,3 | + | Nilakka on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Pielaveden, Keiteleen ja Tervon kuntien alueella Pohjois-Savossa.Järven pinta-ala on 168 km² ja pinnankorkeus 102,3 metriä merenpinnan yläpuolella.Vetensä Nilakka saa pääasiassa koillisesta samassa tasossa sijaitsevasta Pielavedestä Säviänvirran kautta. Nilakan pääselän luoteispuolella Keiteleen alueella sijaitsee kapea ja pitkä Vuonamonlahti, johon pohjoisesta laskee Sulkavanjoki ja Kangasjoki. Lisäksi järveen laskee lännestä Koutajoki. Nilakasta vedet laskevat etelässä Äyskosken ja Kolun kanavan kautta Iisveden Rasvankiin. |
Nilakka on luode–kaakkosuunnassa yli 40 km pitkä ja keskiosistaan yli 10 km leveä. Saaria Nilakassa on noin 170. Eniten saaria on järven eteläosissa, niistä mainittavia ovat Elosaari, Kaija ja Inginsaari. Suurimmat järvenselät ovat Nilakan pääselkä, koillisosan Pieni-Nilakka sekä eteläosan Tukiaisselkä. | Nilakka on luode–kaakkosuunnassa yli 40 km pitkä ja keskiosistaan yli 10 km leveä. Saaria Nilakassa on noin 170. Eniten saaria on järven eteläosissa, niistä mainittavia ovat Elosaari, Kaija ja Inginsaari. Suurimmat järvenselät ovat Nilakan pääselkä, koillisosan Pieni-Nilakka sekä eteläosan Tukiaisselkä. | ||
+ | |||
+ | Järvi on matala, keskisyvyys on vain 4,86 metriä ja suurin mitattu syvyys hieman yli 21 metriä. Rantaviivaa on 357 kilometriä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Nilakan vedenlaatu on yleiseltä käyttökelpoisuusluokitukseltaan hyvä, Vuonamonlahden osalta tyydyttävä. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | |||
+ | Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, kirjolohta, planktonsiikaa, haukea sekä muikkua. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Nykyinen versio 27. toukokuuta 2014 kello 14.16
Järvi
Nimi: Nilakka
Järvinumero: 14.731.1.001
Vesistöalue: Nilakan lähialue (14.731)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 16 897,9 ha
Syvyys: 21,74 m
Keskisyvyys: 4,86 m
Tilavuus: 820 531 000 m³0,821 km³ <br />820 531 000 000 l <br />
Rantaviiva: 357,81 km357 810 m <br />
Korkeustaso: 102,3 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Pielavesi (kunta), Tervo (kunta), Keitele (kunta)
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nilakka on Kymijoen vesistön Rautalammin reittiin kuuluva järvi Pielaveden, Keiteleen ja Tervon kuntien alueella Pohjois-Savossa.Järven pinta-ala on 168 km² ja pinnankorkeus 102,3 metriä merenpinnan yläpuolella.Vetensä Nilakka saa pääasiassa koillisesta samassa tasossa sijaitsevasta Pielavedestä Säviänvirran kautta. Nilakan pääselän luoteispuolella Keiteleen alueella sijaitsee kapea ja pitkä Vuonamonlahti, johon pohjoisesta laskee Sulkavanjoki ja Kangasjoki. Lisäksi järveen laskee lännestä Koutajoki. Nilakasta vedet laskevat etelässä Äyskosken ja Kolun kanavan kautta Iisveden Rasvankiin.
Nilakka on luode–kaakkosuunnassa yli 40 km pitkä ja keskiosistaan yli 10 km leveä. Saaria Nilakassa on noin 170. Eniten saaria on järven eteläosissa, niistä mainittavia ovat Elosaari, Kaija ja Inginsaari. Suurimmat järvenselät ovat Nilakan pääselkä, koillisosan Pieni-Nilakka sekä eteläosan Tukiaisselkä.
Järvi on matala, keskisyvyys on vain 4,86 metriä ja suurin mitattu syvyys hieman yli 21 metriä. Rantaviivaa on 357 kilometriä.
Nykytila ja suojelu
Nilakan vedenlaatu on yleiseltä käyttökelpoisuusluokitukseltaan hyvä, Vuonamonlahden osalta tyydyttävä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa, järvitaimenta, harjusta, kirjolohta, planktonsiikaa, haukea sekä muikkua.