Ero sivun ”Hervantajärvi (35.242.1.011)” versioiden välillä
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | |||
| + | Hervantajärveen kohdistuu suuri virkistyskäyttöpaine ja lisäksi järven ranta-alueelle on rakennettu jonkin verran kesämökkiasutusta. Lähivuosina järven ympäristöä ollaan rakentamassa osaksi Hervannan asutuskeskusta. | ||
| + | |||
| + | Hervantajärven pohjoissivulla Karjusaaren taajaman pienen lahdenpoukaman itärannalla sijaitsee Hervantajärven EU-uimaranta(ranta, jolla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä.) Uimaranta on noin 35 metriä pitkä. (Tampereen kaupunki 2010; Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry) | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Versio 3. kesäkuuta 2014 kello 15.26
Järvi
Nimi: Hervantajärvi
Järvinumero: 35.242.1.011
Vesistöalue: Höytämönjärven valuma-alue (35.242)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 83,15 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 9,39 km9 390 m <br />
Korkeustaso: 114,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Tampere
Maakunta: Pirkanmaan maakunta
ELY-keskus: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Hervantajärvi sijaitsee Tampereen Hervannan kaupunginosassa, eteläreunalla. Hervantajärvi kuuluu Lempäälän vuolteeseen laskevan Moisiojoen valuma-alueen latvajärviin. Se laskee vetensä Koipi-ja Höytämönjärven kautta Lempäälän Herranvuolteeseen ja siitä Pyhäjärveen. (Tampereen kaupunki 2010; Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
Nykytila ja suojelu
Hervantajärvi kuuluu tyypiltään pieniin ja keskikokoisiin vähähumuksisiin järviin. Sen vesi on kirkasta, mutta järven itä-ja eteläpuolen suoaluilta tulevat valumavedet tuovat järveen humusta. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
1980-luvulla Hervantajärvi luettiin happamoitumisuhan alaisiin järviin. Silloin veden happamuus kävi säännöllisesti alle kuuden. Nykyisin happaman kuormituksen vähennyttyä veden happamuusarvo on pysytellyt jatkuvasti yli 6,4 ja veden puskurikyky on kohonnut välttäväksi. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
Hervantajärven veden laatu sijoittuu hyvän ja tyydyttävän luokan väliin. Järvi on edelleen happamoitumisherkkä ja etenkin talvisin valumavesien mukanaan tuleva kuormitus kuluttaa järven happivaroja. Järvellä tavataan myös ajoittain leväkukintoja. (Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Asutus ja vesistön käyttötavat
Hervantajärveen kohdistuu suuri virkistyskäyttöpaine ja lisäksi järven ranta-alueelle on rakennettu jonkin verran kesämökkiasutusta. Lähivuosina järven ympäristöä ollaan rakentamassa osaksi Hervannan asutuskeskusta.
Hervantajärven pohjoissivulla Karjusaaren taajaman pienen lahdenpoukaman itärannalla sijaitsee Hervantajärven EU-uimaranta(ranta, jolla arvioidaan käyvän uimakauden aikana vähintään 100 uimaria päivässä.) Uimaranta on noin 35 metriä pitkä. (Tampereen kaupunki 2010; Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry)
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Tampereen kaupunki 2010. Uimavesiprofiili. Hervantajärven uimaranta. WWW-sivu. Luettu 3.6.2014. [1]
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järvien vedenlaatu. Tampere. Hervantajärvi. WWW-sivu. Luettu 3.6.2014. [2]
