Ero sivun ”Iso-Vuotunki (59.154.1.001)” versioiden välillä
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Vesistöön on istutettu kuhaa. | Vesistöön on istutettu kuhaa. | ||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
Wikipedia. Iso-Vuotunki. WWW-sivu. Luettu 5.6.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Vuotunki] | Wikipedia. Iso-Vuotunki. WWW-sivu. Luettu 5.6.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Iso-Vuotunki] |
Nykyinen versio 5. kesäkuuta 2014 kello 15.06
Järvi
Nimi: Iso-Vuotunki
Järvinumero: 59.154.1.001
Vesistöalue: Vuotungin valuma-alue (59.154)
Päävesistö: Oulujoki (59)
Perustiedot
Pinta-ala: 223,9 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 10,03 km10 030 m <br />
Korkeustaso: 94,8 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Oulu
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Iso-Vuotunki, toiselta nimeltään Iso-Vuotto, on järvi Vuoton kaupunginosassa Oulun itäosassa lähellä Utajärven kunnanrajaa. Järvi on pinta-alaltaan Oulun suurin.
Järvi sijaitsee Vähä- ja Ylivuoton kylien alueella. Heti järven länsipuolella on Vähä-Vuotunki-niminen järvi. Iso-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se maankohoamisen myötä erkani Litorinamerestä.
Iso-Vuotunki on noin 2,9 kilometriä pitkä ja leveimmältä kohdaltaan noin 1,5 kilometriä leveä. Pinnan korkeus on 94,8 metriä merenpinnan yläpuolella. Iso-Vuotunki laskee etelään Sanginjokeen Järvioja-nimistä suo-ojaa pitkin.
Järvessä ei ole yhtään varsinaista saarta, sen yhteydessä oleva Holapansaari-niminen paikka on tosiasiassa niemi. Kaakkois–luoteissuuntainen järvi on käytännössä muotoutunut kahdeksi altaaksi, joita erottaa parinsadan metrin levyinen salmi. Järven eteläosan rantamaat ovat pääasiassa suota, kun taas pohjoisaltaan rannat ovat enimmäkseen viljelysmaata.
Nykytila ja suojelu
Vuosina 2002–2003 tehdyissä tutkimuksissa Iso-Vuotungin vedenlaatu todettiin tyydyttäväksi. Aiemmissa mittauksissa vedenlaatu oli luokiteltu hyväksi. Suomaastosta huolimatta vesi on kohtalaisen kirkasta.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa.
Aiheesta muualla
Wikipedia. Iso-Vuotunki. WWW-sivu. Luettu 5.6.2014. [1]