Ero sivun ”Nurmesjärvi (53.074.1.002)” versioiden välillä
(9 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
+ | |||
+ | Nurmesjärvi sijaitsee Kärsämäen ja Pyhäjärven kuntien rajalla, se on Kalajoen sivuhaaran latvajärvi. Järvi on pinta-alaltaan noin 260 hehtaaria ja sen valuma-alue on pääosin ojitettua rämettä. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tapahtuneiden kuivauksien takia järven avovesi-alue on enää kuudennes aiemmasta. Järvi laskee jokea pitkin Kuusaanjärveen ja täten Kalajokea pitkin Pohjanlahteen. Lisäksi Nurmesjärvestä on kaivettu kanava 1920-luvulla, joka kiertää Nurmesnevan kautta Kuusaanjärveen. | ||
+ | |||
+ | Järven reunoilla kasvaa sara-ja ruoholuhtia, luhtaniittyjä sekä pensaikkoja ja rantoja kiertää koivu-ja sekametsä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
+ | |||
+ | Nurmesjärven vesi on hyvin humuspitoista ja sameaa. Järvi on mutapohjainen ja ravinteisuudeltaan keskiravinteista. Järven vesikasvilajisto on niukkaa. | ||
+ | |||
+ | Järvi oli pahasti umpeenkasvanut, mutta Metsähallituksen luontopalvelut toteuttivat Euroopan aluekehitysrahaston ja Kärsämäen kunnan rahoittaman kaksivuotisen hankkeen, jolla pyrittiin turvaamaan Nurmesjärven arvokkaan lintuvesialueen luonnonsuojelullinen arvo. Järven umpeenkasvua hidastettiin ruoppaamalla sitä noin 80 000 neliömetrin alueelta. Tällä lisättiin uusien avovesialueiden määrää ja säilytettiin nykyistä vesialuetta. Hanke päättyi syksyllä 2012. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
+ | |||
+ | Nurmesjärvi on merkittävä ja kansainvälisestikin arvokas vesilintualue. Järvellä pesii runsas ja monimuotoinen lajisto, keväisin se on muun muassa vesilintujen, joutsenten ja hanhien levähdyspaikka. Järvellä tavataan yli 40 lintulajia, esimerkkinä ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, rusko- ja sinisuohaukka, suokukko, uivelo ja vesipääsky. | ||
+ | |||
+ | Nurmesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. | ||
+ | |||
+ | Kalavetenä Nurmesjärvellä ei ole merkitystä sen mataluuden ja happamuuden vuoksi. Etenkin talvisin järvi on lähes hapeton. Ympärivuotisesti järvessä elää vain ruutana, muut kalat nousevat Nurmesjärveen Nurmesojaa pitkin Kuusaanjärvestä. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
− | + | Etelärannalla, Nurmesniemessä, on luonnonsuojeluyhdistyksen rakentama lintutorni ja nuotiopaikka. Metsähallituksen hankkeen yhteydessä järvelle rakennettiin uusi lintutorni ja nuotiopaikka sekä uimapaikka ja veneranta. | |
+ | |||
+ | Alue on etenkin lintuharrastajien ja paikallisten asukkaiden suosima käyntikohde. | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
+ | |||
+ | KirjastoVirma. Nurmesjärvi. Internet-sivu. Luettu 10.6.2014. [http://www.kirjastovirma.net/luontopaikkaopas/karsamaki/nurmesjarvi] | ||
+ | |||
+ | Metsähallitus 2010. Metsähallitus kunnostaa Kärsämäen Nurmesjärven lintujen ja retkeilijöiden iloksi. Internet-sivu. Luettu 10.6.2014. [http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet2010/Sivut/Karsamaenlintujarvikunnostetaan.aspx] | ||
+ | |||
Pessa J. 1994: Kärsämäen Nurmesjärven arvo lintuvetenä on lisääntynyt. - Aureola 19:104-112. | Pessa J. 1994: Kärsämäen Nurmesjärven arvo lintuvetenä on lisääntynyt. - Aureola 19:104-112. | ||
+ | |||
+ | Wikipedia. Nurmesjärvi (Kärsämäki). Internet-sivu. Luettu 10.6.2014. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Nurmesj%C3%A4rvi_%28K%C3%A4rs%C3%A4m%C3%A4ki%29] | ||
+ | |||
+ | Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Nurmesjärvi. Internet-sivu. Luettu 10.6.2014. [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Nurmesjarvi%286683%29] |
Nykyinen versio 10. kesäkuuta 2014 kello 15.10
Järvi
Nimi: Nurmesjärvi
Järvinumero: 53.074.1.002
Vesistöalue: Nurmesojan valuma-alue (53.074)
Päävesistö: Kalajoki (53)
Perustiedot
Pinta-ala: 68,66 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 5,74 km5 740 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Kärsämäki
Maakunta: Pohjois-Pohjanmaan maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Nurmesjärvi sijaitsee Kärsämäen ja Pyhäjärven kuntien rajalla, se on Kalajoen sivuhaaran latvajärvi. Järvi on pinta-alaltaan noin 260 hehtaaria ja sen valuma-alue on pääosin ojitettua rämettä. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tapahtuneiden kuivauksien takia järven avovesi-alue on enää kuudennes aiemmasta. Järvi laskee jokea pitkin Kuusaanjärveen ja täten Kalajokea pitkin Pohjanlahteen. Lisäksi Nurmesjärvestä on kaivettu kanava 1920-luvulla, joka kiertää Nurmesnevan kautta Kuusaanjärveen.
Järven reunoilla kasvaa sara-ja ruoholuhtia, luhtaniittyjä sekä pensaikkoja ja rantoja kiertää koivu-ja sekametsä.
Nykytila ja suojelu
Nurmesjärven vesi on hyvin humuspitoista ja sameaa. Järvi on mutapohjainen ja ravinteisuudeltaan keskiravinteista. Järven vesikasvilajisto on niukkaa.
Järvi oli pahasti umpeenkasvanut, mutta Metsähallituksen luontopalvelut toteuttivat Euroopan aluekehitysrahaston ja Kärsämäen kunnan rahoittaman kaksivuotisen hankkeen, jolla pyrittiin turvaamaan Nurmesjärven arvokkaan lintuvesialueen luonnonsuojelullinen arvo. Järven umpeenkasvua hidastettiin ruoppaamalla sitä noin 80 000 neliömetrin alueelta. Tällä lisättiin uusien avovesialueiden määrää ja säilytettiin nykyistä vesialuetta. Hanke päättyi syksyllä 2012.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Nurmesjärvi on merkittävä ja kansainvälisestikin arvokas vesilintualue. Järvellä pesii runsas ja monimuotoinen lajisto, keväisin se on muun muassa vesilintujen, joutsenten ja hanhien levähdyspaikka. Järvellä tavataan yli 40 lintulajia, esimerkkinä ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, rusko- ja sinisuohaukka, suokukko, uivelo ja vesipääsky.
Nurmesjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.
Kalavetenä Nurmesjärvellä ei ole merkitystä sen mataluuden ja happamuuden vuoksi. Etenkin talvisin järvi on lähes hapeton. Ympärivuotisesti järvessä elää vain ruutana, muut kalat nousevat Nurmesjärveen Nurmesojaa pitkin Kuusaanjärvestä.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Etelärannalla, Nurmesniemessä, on luonnonsuojeluyhdistyksen rakentama lintutorni ja nuotiopaikka. Metsähallituksen hankkeen yhteydessä järvelle rakennettiin uusi lintutorni ja nuotiopaikka sekä uimapaikka ja veneranta.
Alue on etenkin lintuharrastajien ja paikallisten asukkaiden suosima käyntikohde.
Aiheesta muualla
KirjastoVirma. Nurmesjärvi. Internet-sivu. Luettu 10.6.2014. [1]
Metsähallitus 2010. Metsähallitus kunnostaa Kärsämäen Nurmesjärven lintujen ja retkeilijöiden iloksi. Internet-sivu. Luettu 10.6.2014. [2]
Pessa J. 1994: Kärsämäen Nurmesjärven arvo lintuvetenä on lisääntynyt. - Aureola 19:104-112.
Wikipedia. Nurmesjärvi (Kärsämäki). Internet-sivu. Luettu 10.6.2014. [3]
Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu. Nurmesjärvi. Internet-sivu. Luettu 10.6.2014. [4]