Ero sivun ”Renkajärvi (35.885.1.010)” versioiden välillä
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva lähes 10 km pitkä, kapea ja karu järvi. Se on yksi Vanajaveden ja sitä kautta Kokemäenjoen latvavesistä. Siihen laskee vain metsä- ja suoalueilta tulevia ojia. Järven syvimmät kohdat ovat noin 30 metriä. | Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva lähes 10 km pitkä, kapea ja karu järvi. Se on yksi Vanajaveden ja sitä kautta Kokemäenjoen latvavesistä. Siihen laskee vain metsä- ja suoalueilta tulevia ojia. Järven syvimmät kohdat ovat noin 30 metriä. | ||
| + | |||
| + | ==Rimminlammi== | ||
| + | |||
| + | Renkajärven pohjoispäässä on pieni lahti, jonka veden laatu poikkeaa niin paljon muusta järvestä, että sitä voidaan pitää erillisenä vesistönä. Lahtea kutsutaan Rimminlammeksi ja sen koko on 3,6ha ja syvyyttä sillä on enimmillään 2,9m. Lammen valuma-alue koostuu paljolti Renkajärven pohjoisesta valuma-alueesta, joka pitää sisällään useita soita. | ||
| + | |||
| + | Lammen vesi on lievästi sameaa ja ruskeanväristä. Lammen happitilanne on tyydyttävä, mutta pohjassa happea oli eräässä mittauksessa vain 14%. Lampi on tyypiltään runsashumuksinen järvi, jonka tila on luokiteltu hyväksi. | ||
| + | |||
| + | Lammen rannoilla kasvaa ilmaversoiskasveja, kuten järviruoko, järvikorte, pullosara. Myös kelluslehtisiä ja irtokellujia, kuten isolumme ja pikkulimaska löytyy. Varsinkin pikkulimaskan esiintyminen kertoo lammen rehevyydestä. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
Nykyinen versio 23. kesäkuuta 2014 kello 12.15
Järvi
Nimi: Renkajärvi
Järvinumero: 35.885.1.010
Vesistöalue: Renkajoen yläosan valuma-alue (35.885)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 608,31 ha
Syvyys: 29,3 m
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 34,9 km34 900 m <br />
Korkeustaso: 121,9 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Hattula
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva lähes 10 km pitkä, kapea ja karu järvi. Se on yksi Vanajaveden ja sitä kautta Kokemäenjoen latvavesistä. Siihen laskee vain metsä- ja suoalueilta tulevia ojia. Järven syvimmät kohdat ovat noin 30 metriä.
Rimminlammi
Renkajärven pohjoispäässä on pieni lahti, jonka veden laatu poikkeaa niin paljon muusta järvestä, että sitä voidaan pitää erillisenä vesistönä. Lahtea kutsutaan Rimminlammeksi ja sen koko on 3,6ha ja syvyyttä sillä on enimmillään 2,9m. Lammen valuma-alue koostuu paljolti Renkajärven pohjoisesta valuma-alueesta, joka pitää sisällään useita soita.
Lammen vesi on lievästi sameaa ja ruskeanväristä. Lammen happitilanne on tyydyttävä, mutta pohjassa happea oli eräässä mittauksessa vain 14%. Lampi on tyypiltään runsashumuksinen järvi, jonka tila on luokiteltu hyväksi.
Lammen rannoilla kasvaa ilmaversoiskasveja, kuten järviruoko, järvikorte, pullosara. Myös kelluslehtisiä ja irtokellujia, kuten isolumme ja pikkulimaska löytyy. Varsinkin pikkulimaskan esiintyminen kertoo lammen rehevyydestä.
Nykytila ja suojelu
Puhtaan järven suojelusta huolehtii vuonna 2008 perustettu Renkajärven suojeluyhdistys. Yhdistys toimii aktiivisesti ja siihen kuuluu yli 200 jäsentä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
- Järvestä tehtiin koekalastus vuonna 2009
- Renkajärven pesivään linnustoon kuuluu mm kuikka, isokoskelo ja telkkä.
- Karun järven vesi- ja rantakasvillisuus on monipuolista. Rannoilta löytyi vuoden 2001 tutkimuksessa yhteensä 370 ruoho- ja puuvartista lajia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Asutus keskittyy kolmeen kylään, jotka ovat Vuohiniemi, Myllykylä ja Rimmilä. Vakituinen asutus on vähentynyt, mutta järven rantamilla on yli 200 vapaa-ajan asuntoa. Vesistön tärkein käyttötapa on virkistys ja kalastus.
Tarut ja tositarinat
Renkajärvessä on kahdeksan saaren jono. Jättiläinen tuli pohjoisesta ryöstämään viljavaa hämäläistä maata. Hän sulloi säkin täyteen maata, heitti sen selkäänsä ja lähti astelemaan kotia kohti. Säkissä oli reikä, josta valui jokaisella askeleella maata. Näin syntyivät Renkajärven saaret: Kaitasaari, Niinisaari, Lammassaari, Vohlisaari, Koulunsaari, Häntäsaari, Patasaari, Salmialansaari.
Renkajärven yli on kulkenut viikinkiajoista lähtien talvitie Hämeenlinnasta Turkuun. Järven ranallata löytyi vuonna 1906 hopeakätkö, jonka rahat ja korut ovat peräisin 1040-luvulta. Luurilan talon mailta löytyneet esineet ovat nähtävissä Kansallismuseossa viikinkiajan vitriineissä. Löydön tunnetuin esine on Luurilan tai Hattulan lintu, josta on tehty Kalevala-koru.
