Hirvijärvi (21.033.1.009)

55 502 100 m³ <br />0,0555 km³ <br />55 502 100 000 l <br />

17 470 m <br />

Hirvijärvi on melko iso järvi Vantaa (21) -päävesistössä. Se sijaitsee Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa ja kuuluu Hämeen ELYn ympäristövastuualueeseen.

Järvi

Nimi: Hirvijärvi
Järvinumero: 21.033.1.009
Vesistöalue: Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue (21.033)
Päävesistö: Vantaa (21)

Perustiedot

Pinta-ala: 430,37 ha
Syvyys: 29,64 m
Keskisyvyys: 12,9 m
Tilavuus: 55 502 100 m³0,0555 km³ <br />55 502 100 000 l <br />
Rantaviiva: 17,47 km17 470 m <br />
Korkeustaso: 103,4 m

Hallinnolliset alueet

Kunta: Riihimäki, Loppi, Hyvinkää
Maakunta: Kanta-Hämeen maakunta, Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue

Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.

Keskustelut

Järven keskustelusivu

Uusimmat havainnot

Ei tuoreita havaintoja

Tallenna omat havaintosi Havaintolähetillä

Kuvat

Hirvijärvi (21.033.1.009)/­Havaintopaikka 1

12. heinäkuu 2021 17:56

Tunnistamaton levä 12.7.2021

Kaikki kuvat järveltä

 Viranomainen

 Asiantuntija

 Kokenut

 Käyttäjä

Kirjautuneena voit lisätä kohteita

Järven erityispiirteet

Vantaanjoen vesistöalueen länsiosien moreeni- ja hiekkamaiden järvet, kuten Hirvijärvi, ovat yleensä kirkasvetisiä ja niukkaravinteisia. Hämeen ELY-keskuksen toimialueella Riihimäellä sijaitseva Hirvijärvi on noin 430 hehtaarin laajuinen melko kirkasvetinen ja hyväkuntoinen järvi. Valuma-alueen koko on noin 2700 ha, ja kokonaisrantaviivaa järvelle kertyy noin 17 km. Hirvijärven keskisyvyys on 14 metriä.

Nykytila ja suojelu

Hirvijärven Suojeluyhdistyksen teettämään ravinnetutkimusprojektin loppuraportti: http://hirvijarvi.wordpress.com/category/ravinneprojekti/

Hirvijärven ravinnetaso on vuosittain pysytellyt melko tasaisena ja karulle järvelle ominaisella tasolla ja vedenlaatu on muutenkin erinomainen.

Hirvijärven kokonaisfosforipitoisuus oli elokuun lopussa 2011 karuille järville tyypillinen 6 µg/l, mutta vedessä olevan levän määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus lievästi rehevien järvien tasolla. Levän runsaus voi kuitenkin vaihdella nopeasti ympäristöolosuhteiden muuttuessa, joten yksi mittaustulos kesän aikana ei anna luotettavaa kuvaa järven rehevyystasosta.

Hirvijärven syvänne ei yleensä kärsi vakavasta hapenpuutteesta lopputalvella tai -kesällä, vaikka hapen pitoisuus väheneekin kesän ja talven loppua kohti. Hapenvajaus kuitenkin täydentyy syys- ja kevättäykierron hapettaessa koko vesimassan. Elokuun 2011 loppupuolella syvänteen alusvedestä oli happea 44 % jäljellä.

Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä ja vesi lievästi humuspitoista. Viime vuosina Hirvijärveltä on havaittu vähäisiä sinileväkukintoja.

Kalat, linnut ja muu vesiluonto

LINNUT: Harmaalokki Heinäsorsa Isokoskelo Kuikka Mustakurkku-uikku Naurulokki

KALAT YMS: Ahven, Ankerias, Hauki, Jokirapu, Kuha, Lahna, Muikku, Särki

Hirvijärven erikoisuus on järven pohjalla kasvava sinilevä, Nostoc zetterstedtii. Levä muodostaa sinivihreitä, hiukan lakan tai vadelman marjaa muistuttavia poimuisia yhdyskuntia, joita ympäröi hyytelömäinen aine. Laji kasvaa hyvin hapettuneilla sorapohjilla ja yleensä niin syvällä, ettei sitä huomata, ellei se jostain syystä irtoa pohjalta. Silloin se nousee ajelehtimaan veden pinnalle ja mahdollisesti ajautuu rannalle.

Nostoc zetterstedtii kasvaa vain hyväkuntoisissa, karuissa järvissä. Sen esiintyminen Hirvijärvessä kertoo järven hyvästä tilasta, joten jos levää ajautuu joskus rantaan, ei ole syytä huoleen, vaan tyytyväisyyteen. Sen sijaan lajin katoaminen järvestä olisi huono merkki. Nostoc zetterstedtii lienee harvinainen, sillä sitä on tavattu Suomessa vain kahdesta järvestä Hirvijärven lisäksi. Lajin esiintymiä ei kuitenkaan ole koskaan systemaattisesti kartoitettu.

Aiheesta muualla

• Hirvijärven suojeluyhdistys ry