Ero sivun ”Suurijärvi (04.271.1.057)” versioiden välillä
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Suurijärvi on [[Unnukan alue (04.271)|Unnukan vesistöalueella]], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepp%C3%A4virta Leppävirralla] Pohjois-Savon maakunnassa sijaitseva 116,8 hehtaarin kokoinen järvi. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja maksimisyvyys 16,0 metriä. | ||
| + | Rannat ovat enimmäkseen loivia, mutta pohjoisosassa on myös jyrkempää penkerettä. Pohjanlaadultaan Suurijärvi on vaihtelevasti savea, hiekkaa tai mutaliejua. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) | ||
| + | |||
| + | ==Lähiympäristön kuvaus== | ||
| + | Valuma-alueen lähiympäristö on sekapuustoista kangasmetsää ja peltomaata. Luoteisrannalla myös ojitettuja suoalueita. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Suurijärven lähiympäristön savikkoalueille epäillään olevan vaikutusta vedenlaatuun ja tämä on ollut kunnostussuunnittelun kohteena. | ||
| + | Ranta-asukkaiden havaintojen mukaan vesikasvillisuus on lisääntynyt selvästi ja syyksi epäillään veden säännöstelyä.(Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) | ||
| − | ==Kalat | + | ==Kalat== |
| + | ==Kasvillisuus== | ||
| + | Yleisimpiä lajeja ovat kelluslehtiset [http://fi.wikipedia.org/wiki/Ulpukka ulpukka] ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/Uistinvita uistinvita], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Isovesiherne isovesiherne], [http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesitatar vesitatar], ja [http://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4rviruoko järviruoko]. | ||
| + | |||
| + | Suurijärvellä on havaittu erittäin uhanalainen [http://fi.wikipedia.org/wiki/Henton%C3%A4kinruoho hentonäkinruoho]. (SYKE, 2011) | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
| + | Rannoilla on kymmenen vapaa-ajanasuntoa ja useita maatiloja. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004) | ||
| + | |||
| + | ==Muuta== | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä. | ||
| + | |||
| + | SYKE, 2011. www-sivu. Uhanalaisten näkinruohojen suojelua tehostetaan. | ||
| + | http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Uhanalaisten_nakinruohojen_suojelua_teho%282169%29 Päivitetty 26.8.2011. Luettu 16.7.2014. | ||
Versio 16. heinäkuuta 2014 kello 09.56
Järvi
Nimi: Suurijärvi
Järvinumero: 04.271.1.057
Vesistöalue: Unnukan alue (04.271)
Päävesistö: Vuoksi (04)
Perustiedot
Pinta-ala: 116,82 ha
Syvyys: 16 m
Keskisyvyys: 2,39 m
Tilavuus: 2 792 140 m³0,00279 km³ <br />2 792 140 000 l <br />
Rantaviiva: 7,48 km7 480 m <br />
Korkeustaso: 81,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Leppävirta
Maakunta: Pohjois-Savon maakunta
ELY-keskus: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suurijärvi on Unnukan vesistöalueella, Leppävirralla Pohjois-Savon maakunnassa sijaitseva 116,8 hehtaarin kokoinen järvi. Järven keskisyvyys on 2,4 metriä ja maksimisyvyys 16,0 metriä.
Rannat ovat enimmäkseen loivia, mutta pohjoisosassa on myös jyrkempää penkerettä. Pohjanlaadultaan Suurijärvi on vaihtelevasti savea, hiekkaa tai mutaliejua. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Lähiympäristön kuvaus
Valuma-alueen lähiympäristö on sekapuustoista kangasmetsää ja peltomaata. Luoteisrannalla myös ojitettuja suoalueita. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Nykytila ja suojelu
Suurijärven lähiympäristön savikkoalueille epäillään olevan vaikutusta vedenlaatuun ja tämä on ollut kunnostussuunnittelun kohteena. Ranta-asukkaiden havaintojen mukaan vesikasvillisuus on lisääntynyt selvästi ja syyksi epäillään veden säännöstelyä.(Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Kalat
Kasvillisuus
Yleisimpiä lajeja ovat kelluslehtiset ulpukka ja uistinvita, isovesiherne, vesitatar, ja järviruoko.
Suurijärvellä on havaittu erittäin uhanalainen hentonäkinruoho. (SYKE, 2011)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Rannoilla on kymmenen vapaa-ajanasuntoa ja useita maatiloja. (Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2004)
Muuta
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Lähteet
Pohjois-Savon ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, 2004. Vesikasvillisuus pienten järvien tilan ilmentäjänä.
SYKE, 2011. www-sivu. Uhanalaisten näkinruohojen suojelua tehostetaan. http://www.syke.fi/fi-FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Tiedotteet/Uhanalaisten_nakinruohojen_suojelua_teho%282169%29 Päivitetty 26.8.2011. Luettu 16.7.2014.
