Ero sivun ”Lammaslampi (81.055.1.012)” versioiden välillä
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Järven syvänteen happitilanteen parantamiseksi käytössä on vuonna 1998 käyttöön otettu ilmastuskaivo. Ennen tätä käytössä oli Hydixor-ilmastin vuosina 1994-1997. | Järven syvänteen happitilanteen parantamiseksi käytössä on vuonna 1998 käyttöön otettu ilmastuskaivo. Ennen tätä käytössä oli Hydixor-ilmastin vuosina 1994-1997. | ||
− | Hoitokalastusta | + | Hoitokalastusta suoritettiin vuosina 1995 ja 1998. |
− | Fosforin kemiallista saostamista | + | Fosforin kemiallista saostamista kokeiltiin vuonna 1996. |
Vuonna 1997 suoritettiin imuruoppaus, joka kattoi kolmasosan järven pinta-alasta. Koillisrannalla suoritettiin pienempi imuruoppaus vuonna 2001. | Vuonna 1997 suoritettiin imuruoppaus, joka kattoi kolmasosan järven pinta-alasta. Koillisrannalla suoritettiin pienempi imuruoppaus vuonna 2001. | ||
− | + | Kosteikko rakennettiin tulopuroon vuonna 2004. | |
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 16. heinäkuuta 2014 kello 13.40
Järvi
Nimi: Lammaslampi
Järvinumero: 81.055.1.012
Vesistöalue: Espoonjoen valuma-alue (81.055)
Päävesistö: Suomenlahden rannikkoalue (81)
Perustiedot
Pinta-ala: 6,31 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 1,06 km1 060 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Vantaa
Maakunta: Uudenmaan maakunta
ELY-keskus: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Ruskeavetinen pieni ja matala järvi. Ruskeavetisyys on seurausta järven korkeasta humuspitoisuudesta.
Nykytila ja suojelu
Järven syvänteen happitilanteen parantamiseksi käytössä on vuonna 1998 käyttöön otettu ilmastuskaivo. Ennen tätä käytössä oli Hydixor-ilmastin vuosina 1994-1997.
Hoitokalastusta suoritettiin vuosina 1995 ja 1998.
Fosforin kemiallista saostamista kokeiltiin vuonna 1996.
Vuonna 1997 suoritettiin imuruoppaus, joka kattoi kolmasosan järven pinta-alasta. Koillisrannalla suoritettiin pienempi imuruoppaus vuonna 2001.
Kosteikko rakennettiin tulopuroon vuonna 2004.