Ero sivun ”Alvojärvi (14.163.1.012)” versioiden välillä
| (Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | |||
| + | Alvojärvi sijaitsee Nastolan kunnassa Päijät-Hämeessä noin 3,5km luoteeseen Nastolan taajamasta. Järvellä on pinta-alaa 0,25km² ja sen valuma-alue on kooltaan 66,5km². Syvyyttä järvellä on enimmillään 6m. Alvojärveen laskee Härhönjoki Kärkjärvestä. Alvojärvi laskee puolestaan Kukkasjoen kautta Villähteen Kukkaseen. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | |||
| + | Alvojärvi arvioitiin vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa lievästi reheväksi vesistöksi. Järven tila on heikentynyt vuosien varrella, joka on näkynyt lähinnä alusveden happikatoina. Käyttökelpoisuudeltaan järvi on arvioitu kuitenkin hyväksi. | ||
| + | |||
| + | Alvojärvessä ei ole esiintynyt suuria kokonaisfosforipitoisuuden vaihteluja lukuunottamatta vuotta -91, jolloin pitoisuus oli lähes 70µg/l (vrt. normaali vaihtelu 20-35µg/l). Kokonaistypenpitoisuudessa sen sijaan on esiintynyt vuosien varrella enemmän vaihtelua. Suurimmat pitoisuudet ovat olleet vuosina -81, -82, -91 ja -04, jolloin se oli lähellä 1000 µg/l. Alimmat pitoisuudenarvot ovat liikkuneet 400µg/l tuntumissa. Kokonaistyppipitoisuuden perusteella Alvojärvi on lievästi rehevä. | ||
| + | |||
| + | Happitilanne sen sijaan on ollut jo vuosia huono. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut 80-luvun puolesta välistä lähtien alle 20%. Päällysveden happitilanne on puolestaan ollut hyvä lukuunottamatta vuotta 2004, jolloin kyllästysaste putosi alle 10%:iin. Vesien laatuluokituksen perusteella järven veden laatu on välttävän ja huonon välillä. | ||
| + | |||
| + | Näkösyvyydessä ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Heikoin tulos on ollut vuonna 2004, jolloin näkösyvyys oli noin 1,2m. Paras tulos (n. 2,5m) oli puolestaan vuonna -91. | ||
| + | |||
| + | Vuonna 1999 tehdyn kuormitusselvityksen mukaan suurin osa Kukkasjärviin kohdistuvasta kuormituksesta tulee yläjuoksun järvistä, kuten Alvojärvestä. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | |||
| + | Alvojärveen on istutettu ainakin täplärapua vuonna 1994. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 19. heinäkuuta 2014 kello 12.14
Järvi
Nimi: Alvojärvi
Järvinumero: 14.163.1.012
Vesistöalue: Iso-Kukkasen - Kärkjärven alue (14.163)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 23,35 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 3,52 km3 520 m <br />
Korkeustaso:
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lahti
Maakunta: Päijät-Hämeen maakunta
ELY-keskus: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Alvojärvi sijaitsee Nastolan kunnassa Päijät-Hämeessä noin 3,5km luoteeseen Nastolan taajamasta. Järvellä on pinta-alaa 0,25km² ja sen valuma-alue on kooltaan 66,5km². Syvyyttä järvellä on enimmillään 6m. Alvojärveen laskee Härhönjoki Kärkjärvestä. Alvojärvi laskee puolestaan Kukkasjoen kautta Villähteen Kukkaseen.
Nykytila ja suojelu
Alvojärvi arvioitiin vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa lievästi reheväksi vesistöksi. Järven tila on heikentynyt vuosien varrella, joka on näkynyt lähinnä alusveden happikatoina. Käyttökelpoisuudeltaan järvi on arvioitu kuitenkin hyväksi.
Alvojärvessä ei ole esiintynyt suuria kokonaisfosforipitoisuuden vaihteluja lukuunottamatta vuotta -91, jolloin pitoisuus oli lähes 70µg/l (vrt. normaali vaihtelu 20-35µg/l). Kokonaistypenpitoisuudessa sen sijaan on esiintynyt vuosien varrella enemmän vaihtelua. Suurimmat pitoisuudet ovat olleet vuosina -81, -82, -91 ja -04, jolloin se oli lähellä 1000 µg/l. Alimmat pitoisuudenarvot ovat liikkuneet 400µg/l tuntumissa. Kokonaistyppipitoisuuden perusteella Alvojärvi on lievästi rehevä.
Happitilanne sen sijaan on ollut jo vuosia huono. Alusvedessä hapen kyllästysaste on ollut 80-luvun puolesta välistä lähtien alle 20%. Päällysveden happitilanne on puolestaan ollut hyvä lukuunottamatta vuotta 2004, jolloin kyllästysaste putosi alle 10%:iin. Vesien laatuluokituksen perusteella järven veden laatu on välttävän ja huonon välillä.
Näkösyvyydessä ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Heikoin tulos on ollut vuonna 2004, jolloin näkösyvyys oli noin 1,2m. Paras tulos (n. 2,5m) oli puolestaan vuonna -91.
Vuonna 1999 tehdyn kuormitusselvityksen mukaan suurin osa Kukkasjärviin kohdistuvasta kuormituksesta tulee yläjuoksun järvistä, kuten Alvojärvestä.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Alvojärveen on istutettu ainakin täplärapua vuonna 1994.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
| Nastolan pinta-alaltaan hehtaaria laajemmat järvet | ||
|
Ahvenlampi Alanen | Alvojärvi | Arrajärvi | Evattu | Hessu | Hirvilammi | Iso Mustalammi | Iso-Kalaton | Iso-Kukkanen | Isolammi | Kaarlammi | Kakarlammi | Kalkkunen | Kalliojärvi | Kangaslammi | Kilpanen | Kuorelampi | Kymijärvi | Känkjärvi | Lapakisto | Luhtlammi | Löyttylammi | Nahila | Nassari | Oksjärvi | Pitkäjärvi | Pömpänlammi | Ruuhijärvi | Salamajärvi | Sammalisto | Silmälammi | Sorvanen | Sylvöjärvi | Särkijärvi | Tekolammi | Tervalammi | Turranlampi | Ukonlammi | Valkeajärvi | Ventus | Vähä Mustalammi | Vähä-Kalaton |
