Ero sivun ”Rauhajärvi (14.931.1.002)” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Rauhasalmen kautta Kyyvesi laskee Rauhajärveen, joka on matala humusjärvi ja sen kokonaissyvyys on 6 metriä. Rauhajärven pinta-ala on noin 11,27 km2 ja rantaviivan pituus 67 km. Rauhajärvi purkaa vetensä Puulaan Läsäkosken kanavan kautta Puulaan. Rauhajärven valuma-alueen koko Läsäkoskella on 1505 km2 ja järvisyys 16,7 %. Kyyveden ja Rauhajärven lasku-uomia on perattu 1800-luvulla. Tällöin järvien vedenpintoja laskettiin noin 1,8 metriä. Virkistyskäyttöön veden laatu on melko hyvä. | Rauhasalmen kautta Kyyvesi laskee Rauhajärveen, joka on matala humusjärvi ja sen kokonaissyvyys on 6 metriä. Rauhajärven pinta-ala on noin 11,27 km2 ja rantaviivan pituus 67 km. Rauhajärvi purkaa vetensä Puulaan Läsäkosken kanavan kautta Puulaan. Rauhajärven valuma-alueen koko Läsäkoskella on 1505 km2 ja järvisyys 16,7 %. Kyyveden ja Rauhajärven lasku-uomia on perattu 1800-luvulla. Tällöin järvien vedenpintoja laskettiin noin 1,8 metriä. Virkistyskäyttöön veden laatu on melko hyvä. | ||
| − | ==Nykytila | + | ==Nykytila== |
| − | Viimeisin vedenlaatu tutkimus Rauhajärvellä on tehty 9.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, sameus ja väriluku olivat hyvät. Kokonaisfosfori oli erinomainen ja happamuus(pH) oli 7,12. Hapenkyllästysaste oli 90 %. Vuoden 2009 talvella otetuissa sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset, mutta hapen kyllästysaste oli laskenut välttävään 60 %:iin. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta, kun näytteet on otettu 5 metristä. Vuonna 2012 Rauhajärven ojien länsiosasta (350-352) otetuista vesinäytteistä, | + | Viimeisin vedenlaatu tutkimus Rauhajärvellä on tehty 9.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, sameus ja väriluku olivat hyvät. Kokonaisfosfori oli erinomainen ja happamuus(pH) oli 7,12. Hapenkyllästysaste oli 90 %. Vuoden 2009 talvella otetuissa sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset, mutta hapen kyllästysaste oli laskenut välttävään 60 %:iin. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta, kun näytteet on otettu 5 metristä. Vuonna 2012 Rauhajärven ojien länsiosasta (350-352) otetuista vesinäytteistä, happamuusarvot olivat matalat välillä 4,0-5,84. |
| − | |||
| − | |||
| + | Elokuussa 2011 tehdyissä vesistötutkimuksissa Rauhajärven happitilanne todettiin hyväksi. Happikylläisyydeksi mitattiin jopa pohjan lähellä (5 m) 84%. Ravinnepitoisuudet viittasivat lievästi rehevöityneeseen vesistöön. Hygieeniselta tasoltaan sekä virkistyskäyttöominaisuuksiltaan Rauhajärvi luokiteltiin melko hyväksi. | ||
| + | ELY:n toimesta Rauhajärven tilaa on tutkittu myös 1980-luvulla ja uusimpiin tuloksiin verrattuna veden laadussa ei ole havaittu tapahtuneen merkittävää muutosta. (Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012) | ||
==Tarut ja tositarinat== | ==Tarut ja tositarinat== | ||
Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta." | Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta." | ||
| − | Lähteet: Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009. | + | ==Aiheesta muualla== |
| + | Ympäristö.fi - palvelun tuottamaa dataa kohteen havaintoasemalta | ||
| + | [http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/14/l149311002y/wqfi.html Vesistöennuste - Rauhajärvi] | ||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012 - Mikkelin kaupungin julkaisuja 2012. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuosina 2010 ja 2011. www-julkaisu, http://www2.mikkeli.fi/en/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkimukset_2010_2011.pdf Ei päivitystietoa. Luettu 30.7.2014. | ||
| + | |||
| + | Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009. | ||
Nykyinen versio 30. heinäkuuta 2014 kello 16.52
Järvi
Nimi: Rauhajärvi
Järvinumero: 14.931.1.002
Vesistöalue: Rauhajärven alue (14.931)
Päävesistö: Kymijoki (14)
Perustiedot
Pinta-ala: 1 127,03 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 66,87 km66 870 m <br />
Korkeustaso: 100,1 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Mikkeli
Maakunta: Etelä-Savon maakunta
ELY-keskus: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Rauhajärvi (14.931.1.002)/Läsäkoski
Myllysuvanto
Järven erityispiirteet
Rauhasalmen kautta Kyyvesi laskee Rauhajärveen, joka on matala humusjärvi ja sen kokonaissyvyys on 6 metriä. Rauhajärven pinta-ala on noin 11,27 km2 ja rantaviivan pituus 67 km. Rauhajärvi purkaa vetensä Puulaan Läsäkosken kanavan kautta Puulaan. Rauhajärven valuma-alueen koko Läsäkoskella on 1505 km2 ja järvisyys 16,7 %. Kyyveden ja Rauhajärven lasku-uomia on perattu 1800-luvulla. Tällöin järvien vedenpintoja laskettiin noin 1,8 metriä. Virkistyskäyttöön veden laatu on melko hyvä.
Nykytila
Viimeisin vedenlaatu tutkimus Rauhajärvellä on tehty 9.9.2009 ja tekijänä oli Etelä-Savon ELY. Näkösyvyys, lehtivihreä, sameus ja väriluku olivat hyvät. Kokonaisfosfori oli erinomainen ja happamuus(pH) oli 7,12. Hapenkyllästysaste oli 90 %. Vuoden 2009 talvella otetuissa sameus ja kokonaisfosfori olivat erinomaiset, mutta hapen kyllästysaste oli laskenut välttävään 60 %:iin. Alusvedessä esiintyi hapettomuutta, kun näytteet on otettu 5 metristä. Vuonna 2012 Rauhajärven ojien länsiosasta (350-352) otetuista vesinäytteistä, happamuusarvot olivat matalat välillä 4,0-5,84.
Elokuussa 2011 tehdyissä vesistötutkimuksissa Rauhajärven happitilanne todettiin hyväksi. Happikylläisyydeksi mitattiin jopa pohjan lähellä (5 m) 84%. Ravinnepitoisuudet viittasivat lievästi rehevöityneeseen vesistöön. Hygieeniselta tasoltaan sekä virkistyskäyttöominaisuuksiltaan Rauhajärvi luokiteltiin melko hyväksi. ELY:n toimesta Rauhajärven tilaa on tutkittu myös 1980-luvulla ja uusimpiin tuloksiin verrattuna veden laadussa ei ole havaittu tapahtuneen merkittävää muutosta. (Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012)
Tarut ja tositarinat
Kangasniemen kunnallislehdessä oleva artikkeli: "Huolestuttavinta on itäisen Puulan ja sen latvavesien kuten Läsänkosken ja Rauhajärven likaantuminen. Itäisen Puulan asukkaat ovat jo muutaman vuosikymmenen ajan havainneet, miten kirkkaana ja läpinäkyvänä välkehtinyt vesi on muuttunut tummaksi ja järven pohja limoittuneeksi. Läsänkosken ja Rauhajärven veden laatu on silmin nähden huonontunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Puulan Vuojaselälle virtaa Kyyvedeltä, Rauhajärven ja Läsänkosken kautta turpeen kyllästämää vettä. Läsänkosken vesi on kaksi kertaa tummenpaa kuin Puulan pääaltaan vesi ja tummuus jatkuu ainakin Vuojaselälle asti. On epätodennäköistä, että veden tummuminen Läsänkoskella olisi peräisin ainoastaan turvesoilta."
Aiheesta muualla
Ympäristö.fi - palvelun tuottamaa dataa kohteen havaintoasemalta Vesistöennuste - Rauhajärvi
Lähteet
Mikkelin seudun ympäristöpalvelut, 2012 - Mikkelin kaupungin julkaisuja 2012. Mikkelin seudun vesistötutkimukset vuosina 2010 ja 2011. www-julkaisu, http://www2.mikkeli.fi/en/liitteet/02_palvelut/03_ymparisto/13_ymparistonsuojelu/vesistotutkimukset_2010_2011.pdf Ei päivitystietoa. Luettu 30.7.2014.
Valtion ympäristöhallinto (Oiva -tietokanta), Kangasniemen kunnallislehti 19.4.2012, Kyyveden pohjapato/ Yleissuunnitelma 2011 Mikkeli ja Kangasniemi, Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet 2009.
