Ero sivun ”Littoistenjärvi (82V043.1.001)” versioiden välillä
Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Littoistenjärvellä on suoritettu hoitokalastusta vuodesta 2006. | Littoistenjärvellä on suoritettu hoitokalastusta vuodesta 2006. | ||
+ | |||
+ | Veden laatu parani vuonna 2009, mutta heikkeni uudestaan vuonna 2010 ja 2011. Vuosi 2012 oli viileän sään ansiosta hieman parempi, mutta järven tila on edelleen huono. Järven hoitokeinoina ovat viime vuosina olleet ulkoisen kuormituksen vähentäminen, talvinen ilmastus sekä hoitokalastus. Muitakin hoitovaihtoehtoja on ollut esillä ja niitä harkitaan. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== |
Versio 1. elokuuta 2014 kello 10.46
Järvi
Nimi: Littoistenjärvi
Järvinumero: 82V043.1.001
Vesistöalue: Välialue (82V043)
Päävesistö: Saaristomeren rannikkoalue, Ahvenanmaa (82)
Perustiedot
Pinta-ala: 145,36 ha
Syvyys: 2,9 m
Keskisyvyys: 2,03 m
Tilavuus: 2 956 930 m³0,00296 km³ <br />2 956 930 000 l <br />
Rantaviiva: 6,84 km6 840 m <br />
Korkeustaso: 35,6 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Lieto, Kaarina
Maakunta: Varsinais-Suomen maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue:
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Littoistenjärvi on järvi Littoisten kylässä Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla. Järvi on pinta-alaltaan 147,5 hehtaaria. Littoistenjärven keskisyvyys on noin kaksi metriä ja se on enimmillään kolme metriä syvä. Rantaviivaa järvellä on noin kuusi kilometriä. Vettä altaassa on noin 3 250 000 kuutiometriä. Järvessä on kaksi pientä saarta ja luoto.
Littoistenjärveä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden 8.1.1970 antaman päätöksen mukaisesti.
Nykytila ja suojelu
Littoistenjärvi kärsii tyypillisistä liiallisen ravinnesaannin aiheuttamista ongelmista, joista pahimpia ovat syanobakteerien (sinilevä) massaesiintymät kesäkuukausina, uppokasvien kuten vesiruton liiallinen kasvu ja jäänalaiset happikadot talvikuukausina. Ongelmat ovat vähentäneet alueen virkistyskäyttöä.
Littoistenjärveltä on myös löydetty ensimmäistä kertaa Suomessa haitallista tulokaslajia, lammikkia.
Littoistenjärvellä on suoritettu hoitokalastusta vuodesta 2006.
Veden laatu parani vuonna 2009, mutta heikkeni uudestaan vuonna 2010 ja 2011. Vuosi 2012 oli viileän sään ansiosta hieman parempi, mutta järven tila on edelleen huono. Järven hoitokeinoina ovat viime vuosina olleet ulkoisen kuormituksen vähentäminen, talvinen ilmastus sekä hoitokalastus. Muitakin hoitovaihtoehtoja on ollut esillä ja niitä harkitaan.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Järven linnustoa on kartoitettu vuosina 1968, 1981, 1983, 2003, 2006 ja 2012. Yhdessä Kaarinan puolelle synnytetyn Järvelän kosteikon kanssa järvi muodostaa linnuille merkittävän pesimäalueen sekä muutonaikaisen lepäilyalueen. Järvestä ja kosteikosta onkin muodostunut suosittu luonto- ja linturetkeilykohde. (Liedon kunta 2013)
Vuoden 2012 linnustoselvityksen ja lähivuosien tarkkailutietojen perusteella Littoistenjärvellä pesii useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lintulajeja. Uhanalaisista pesimälajeista vuosittaisia pesijöitä ovat vaarantuneet tukkasotka ja selkälokki. Muista vaarantuneista lajeista liejukana on pesinyt 2000-luvulla ja rastaskerttunen ja mustakurkku-uikkuja on havaittu alueella pesimäaikaan. Silmälläpidettäviä, säännöllisesti järvellä pesiviä lajeja ovat rantasipi ja naurulokki. (Liedon kunta 2013)
Asutus ja vesistön käyttötavat
Littoistenjärven rannat ovat Kaarinan puolella asemakaavoitettua pientaloaluetta, kun taas Liedon puolella on metsäistä. Moottoriliikenne järvellä on kielletty kaikkina vuodenaikoina.
Tarut ja tositarinat
Aiheesta muualla
Liedon kunta 2013. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [1]
Wikipedia. Littoistenjärvi. Internet-sivu. Viitattu 1.8.2014. [2]