Ero sivun ”Suuri-Urpalo (09.006.1.001)” versioiden välillä
| (5 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
==Järven erityispiirteet== | ==Järven erityispiirteet== | ||
| + | Suuri-Urpalo on Luumäen toiseksi suurin järvi ja se kuuluu Urpalanjoen vesistöalueeseen. Se on saarikkoinen sen saaria ovat Kielosaari, Räätälinsaari, Juntonsaari, Lamposaari, kaijatsaari, Kalliosaari ja Pienisaari (joita on 2 kpl). Kielonsaaren nimi on ollut 1700-luvulla Ruumissaari, sillä saari on ollut ilmeisesti aikoinaan hautasaari (Luumäen historia 1992). | ||
| + | |||
| + | Järvellä on rantaviivaa 21,2 km, pituutta noin 4 km ja leveyttä noin 1 km. Suuri-Urpalo on matala järvi, keskisyvyys on noin 2,5 m ja syvin kohta reilut 4 m. | ||
| + | |||
| + | Suuri-Urpalon erikoisuus on se, että se laskee kahteen suuntaan. Pohjoispäästä järvi laskee Urpalonjokeen ja eteläpäästä Kaivinojaan. | ||
==Nykytila ja suojelu== | ==Nykytila ja suojelu== | ||
| + | Suuri-Urpalo on lievästi rehevä järvi ja sen vesi on ruskeaa sekä humuspitoista. Vedenlaatu on välttävää/tyydyttävää ja kalavesiluokitus on tyydyttävä (Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 1993). | ||
| + | |||
| + | Suuri-Urpalon vedenpinnankorkeutta on tarkkailtu 1960-luvun puolivälistä lähtien. | ||
==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ==Kalat, linnut ja muu vesiluonto== | ||
| + | Suuri-Urpalossa esiintyy suomalasista kalalajeista luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja sorva. Lisäksi sinne on istutettu kuhaa ja harjusta. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ||
Nykyinen versio 14. elokuuta 2014 kello 10.55
Järvi
Nimi: Suuri-Urpalo
Järvinumero: 09.006.1.001
Vesistöalue: Urpalon valuma-alue (09.006)
Päävesistö: Urpalanjoki (09)
Perustiedot
Pinta-ala: 347,67 ha
Syvyys:
Keskisyvyys:
Tilavuus:
Rantaviiva: 21,21 km21 210 m <br />
Korkeustaso: 60,2 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Luumäki
Maakunta: Etelä-Karjalan maakunta
ELY-keskus: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Vuoksen vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Suuri-Urpalo on Luumäen toiseksi suurin järvi ja se kuuluu Urpalanjoen vesistöalueeseen. Se on saarikkoinen sen saaria ovat Kielosaari, Räätälinsaari, Juntonsaari, Lamposaari, kaijatsaari, Kalliosaari ja Pienisaari (joita on 2 kpl). Kielonsaaren nimi on ollut 1700-luvulla Ruumissaari, sillä saari on ollut ilmeisesti aikoinaan hautasaari (Luumäen historia 1992).
Järvellä on rantaviivaa 21,2 km, pituutta noin 4 km ja leveyttä noin 1 km. Suuri-Urpalo on matala järvi, keskisyvyys on noin 2,5 m ja syvin kohta reilut 4 m.
Suuri-Urpalon erikoisuus on se, että se laskee kahteen suuntaan. Pohjoispäästä järvi laskee Urpalonjokeen ja eteläpäästä Kaivinojaan.
Nykytila ja suojelu
Suuri-Urpalo on lievästi rehevä järvi ja sen vesi on ruskeaa sekä humuspitoista. Vedenlaatu on välttävää/tyydyttävää ja kalavesiluokitus on tyydyttävä (Kaakonkulman kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma 1993).
Suuri-Urpalon vedenpinnankorkeutta on tarkkailtu 1960-luvun puolivälistä lähtien.
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Suuri-Urpalossa esiintyy suomalasista kalalajeista luontaisesti ainakin ahven, särki, hauki, lahna, made ja sorva. Lisäksi sinne on istutettu kuhaa ja harjusta.
