Ero sivun ”Palusjärvi (35.144.1.002)” versioiden välillä
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Vesistöön on istutettu kuhaa ja siikaa. | Vesistöön on istutettu kuhaa ja siikaa. | ||
+ | |||
+ | Järvellä on ruovikkoa säilynyt niin laajasti, että kesäisin on nähty harvinaisia ruskosuohaukkoja. Kesäisin järvellä voi nähdä ruskosuohaukan lisäksi muun muassa kuikkia, härkälintuja, silkkiuikkuja, taveja, haapanoita, harmaahaikaroita, kanadanhanhia ja runsaasti punasotkia. | ||
==Asutus ja vesistön käyttötavat== | ==Asutus ja vesistön käyttötavat== |
Versio 14. elokuuta 2014 kello 12.35
Järvi
Nimi: Palusjärvi
Järvinumero: 35.144.1.002
Vesistöalue: Pyhäjärven alue (35.144)
Päävesistö: Kokemäenjoki (35)
Perustiedot
Pinta-ala: 511,8 ha
Syvyys: 3,15 m
Keskisyvyys: 1,21 m
Tilavuus: 6 192 130 m³0,00619 km³ <br />6 192 130 000 l <br />
Rantaviiva: 21,02 km21 020 m <br />
Korkeustaso: 30,5 m
Hallinnolliset alueet
Kunta: Ulvila
Maakunta: Satakunnan maakunta
ELY-keskus: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Vesienhoitoalue: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Nämä tiedot ovat peräisin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tietojärjestelmistä eikä niitä voi muokata. Jos havaitset tiedoissa virheitä voit ilmoittaa niistä Kahvihuoneen Virheet ja korjaukset -osastolla.
Järven erityispiirteet
Palusjärvi sijaitsee lähellä Paluksen kylää entisen Kullaan kunnan alueella Ulvilassa Satakunnan maakunnassa. Se on osa Kokemäenjoen vesistöä ja laskee Kokemäenjokeen Harjunpäänjoen kautta.
Nykytila ja suojelu
Kalat, linnut ja muu vesiluonto
Vesistöön on istutettu kuhaa ja siikaa.
Järvellä on ruovikkoa säilynyt niin laajasti, että kesäisin on nähty harvinaisia ruskosuohaukkoja. Kesäisin järvellä voi nähdä ruskosuohaukan lisäksi muun muassa kuikkia, härkälintuja, silkkiuikkuja, taveja, haapanoita, harmaahaikaroita, kanadanhanhia ja runsaasti punasotkia.
Asutus ja vesistön käyttötavat
Palusjärven rannoilta on laajoja luonnonsuojelualueita, jotka ovat säilyneet rakentamattomina.
Järven rannalla on myös uimaranta ”Las Palus”, joka kesäisin vetää hiekoilleen auringonottajia ja uimareita. Talvisin järvi on suosittu pilkkipaikka.
Tarut ja tositarinat
Järvi on ennen ollut suppeampi, mutta padon rakentamisen jälkeen 80-luvulla veden pintaa nostettiin, niin että järvi peittää nykyään alleen suurehkon alueen.